Kaisa

Erityinen vai sairas?

07.04.2016

IBD ja vertaistuki

Olen suora ihminen. Minusta on helpompaa, kun asioista puhutaan niiden oikealla nimellä eikä kierrellen. Siksi ahdistun erityislapsi-termistä. Muiden IBD-lasten äitien mielestä se tuntuu kuitenkin olevan oikein hyvä kiertoilmaisu crohn- tai colitislapselle. Minusta se kuulostaa tosiasioiden kieltämiseltä.
Jokainen haluaa oman lapsensa olevan jollain lailla erityinen. Niin minäkin. Mutta en minä sitä erityisyyttä halua sairauden kautta saavuttaa. Olisin oikein ylpeä, jos lapseni muistettaisiin erityisen ystävällisenä tai erityisen yhteistyökykyisenä – en erityisen sairaana.
 

Miksi sairaus sitten on tabu? Eikö se toisaalta ole tasapainon kannalta olennainen vastinpari terveydelle? Jos ei ole sairautta, kuinka voisi olla tyytyväinen terveyteen? Suorituskeskeisessä yhteiskunnassa sairaus sisältää epämiellyttävän vihjauksen heikkoudesta ja siitä tabuista kauheimmasta: kuolemasta. Sekin on meillä kaikilla edessä, mutta siitäkään ei voi sen oikealla nimellä puhua.