Kaisa

Kapkaupungista Torontoon

26.11.2015

IBD ja matkustus

Arki Crohnia sairastavan lapsen kanssa on vaikeasti ennustettavaa. Sitä se on myös lomalla. Hoitava lääkärimme kertoi, että monen tauti tuntuu aktivoituvan juuri lomalla tai juhlapyhinä. Me emme ole huomanneet mitään erityistä syy-seuraussuhdetta – tauti aktivoituu juuri silloin kun itse haluaa eikä siinä auta vaikka olisi kuinka zen tai stressissä. Tästä syystä olemme myös tehneet – ehkä jopa hieman tiedostamattomankin – päätöksen, että emme anna Crohnin vaikuttaa matkustelutottumuksiimme.

Tämä ei tarkoita sitä, että repisimme ripuloivaa lasta ympäri maailman ja ”nauttisimme”. Ennemminkin se tarkoittaa sitä, että varaamme talvi- ja kesälomamatkamme kuten olisimme tehneet ennen diagnoosiakin ja perumme sitten, jos olemme sairaalassa tai vointi on muuten niin huono, ettei matkalle kannata lähteä.

KapkaupungistaTorontoon

Tyttäremme on kuuteen ikävuoteen mennessä ollut kolmella eri mantereella ja yhteensä 17 eri maassa. Työnjakomme matkaa suunniteltaessa on selvä: mieheni suunnittelee majoitukset ja reittivalinnat, minä selvitän missä ovat vakuutusyhtiön suosittelemat lääkärit ja sairaalat. Vaikka relapseja on matkoilla tapahtunut, emme ole vielä kertaakaan joutuneet osastohoitoon vieraalla maalla. Hauskana – tai vähemmän hauskana – yksityiskohtana mainittakoon, että viimeisin lomareissumme suuntautui Kanadaan, jossa IBD-sairaudet ovat maailmanlaajuisesti kaikista yleisimpiä. Vessoja ei siellä kyllä ollut yhtään sen paremmin kuin Suomessakaan.