Henna-Maria

Kontrollikäynti

02.06.2016

IBD ja vertaistuki

Viime viikolla minulla oli kontrolliaika lääkärille. Ennen vastaanottoa piti edellisellä viikolla käydä verikokeissa ja viedä muita näytteitä tutkittaviksi. Minulla tehtiin reilu puolitoista vuotta sitten kapseliendoskopia. Sellaista ei ole aiemmin minulle voitu tehdä, koska asuin ennen paikkakunnalla, missä niitä ei suoritettu. Jos joku ei tiedä, niin kapseliendoskopiassa nielaistaan pieni kapseli, jonka sisällä on kamera, joka ottaa kuvia matkallaan läpi suoliston. Eli se on käytännössä ainut tapa millä nähdään, mitä on meneillään koko ohutsuolessa.

Minulle tehdyssä kapselikuvauksessa todettiin ohutsuolessa niin ahtaita kohtia, että kapselikuvausta ei uskalleta enää tehdä, ettei kapseli jää kiinni suoleen. Joten nämä turvakokeet ovat ainoa tapa tietää, onko tulehdusta vai ei. Käyn turvakokeissa kolmen kuukauden välein ja lääkäri soittaa, jos on jotain poikkeavuuksia tuloksissa. Ja vuoden välein olen nyt käynyt vastaanotolla näyttäytymässä. Eli voisi sanoa, että voin aika hyvin, kun en ole lääkärin kanssa tekemisissä kuin vuoden välein.

En osaa yhtään itse sanoa, kuinka huonossa tai hyvässä kunnossa olen, koska sen puolitoista vuotta sitten tehdyn kapselikuvauksen jälkeen lääkäri soitti ja kertoi, että ohutsuolessa oli paikoittain todella pahaa tulehdusta ja, että on aloitettava heti kortisoni ja uusi lääkitys. Hiukan saatoin romahtaa sen puhelun jälkeen. Olin luullut, että voin hyvin, enkä tarvitse enää lääkkeitä, ainakaan kortisonia. Omaan oloonsa tottuu. Tietenkin, jos oikeasti on todella huonossa kunnossa, oksentaa ja ripuloi verta, niin totta kai silloin hakeutuu välittömästi hoitoon. Mutta, jos kipu kasvaa pikkuhiljaa, niin ei se vähän ajan kuluttua tunnu enää missään.

Siinä minä sitten istuin lääkärin odotusaulassa jännityksellä odottaen, että mitä verikokeista on löytynyt.