Teija

Rakas raivostuttava ruoka

26.10.2015

Rakastan ruokaa. En tykkää ruoanlaitosta, mutta syön kyllä hyvin mielelläni kaiken, mitä eteen kannetaan. Harmi vain, että harvoin kannetaan, useimmiten ihan itse saa muonansa kehittää ja itselleen ystävällisesti tarjoilla.

Tiedättekö sen tunteen, kun ojennat kohti suutasi tuoreen ruisleivän oikealla voilla ja paksulla kerroksella juustoa? Se leipä maistuu uskomattoman hyvältä. Makunystyrät tanssivat onnesta ja päässä soi ylistyslaulu. Olo on mairea kuin onnellisella mangustilla.

Rakas raivostuttava ruoka
Luvassa onnea ja ongelmia

Mutta voi tätä suolisairaan elämää. Annas olla, kun ystävämme leipä pääsee mahaan asti, jo loppuu autuus. Itse turpoan hetkessä pyöreäksi kuin puolustusvalmis pallokala. Sitten vaapun ympäriinsä näyttäen siltä, että olen viimeisilläni raskaana. Yleensä ystävien ja tuttujen reaktio on luokkaa ”Mitä?! Ei kukaan turpoa noin!”. Hei vaan hei, tässä teille elävä esimerkki. Julkisilla paikoilla syöminen on kiusallista kun haluaisit vain avata housunnapin ja päästää mahasi irti.

Sehän vasta lystiä on, kun nirso suoli päättää suuttua mokomasta epäsopivasta tarjoilusta. Sitten kiiruhdat pää kolmantena jalkana lähimpään vessaan, kun seuralaisesi jää ihmettelemään, mikä se ohi vilahtava pallo oli ja mihin kaveri pöydästä hävisi. Yritä siinä sitten selittää ruokapöytäkeskusteluna mikä on suolistosairaus. Haastetta kerrakseen.

Voisiko sen viljan puputtamisen sitten lopettaa ja alkaa syödä kunnollista ruokaa? Ehei, eipä tietenkään. Itsekuri, mitä se on?