Elina

Tulevaisuus stressaa

07.09.2017

Joudun joskus stressaamaan paljonkin tulevaisuudesta, omaa vointiaan kun ei voi ennustaa ja joskus olo pahenee silmänräpäyksessä. Vaikka lääkäriin turvaudun vasta, kun tarve oikeasti vaatii, voi sekin tulla kyseeseen erittäin lyhyellä varoitusajalla.

Olen huomannut stressaavani lukkoon lyötyjä asioita, mutta tietysti myös ammatinvalintaa ja muita isompia juttuja tulevaisuudessa. Stressasin suuresti lukiota, mutta nyt toisen lukuvuoden alkaessa, voin jo ottaa rennosti. Ensimmäinen vuosi sujui hyvin, vaikkakin siihen mahtui myös niitä huonompia vaiheita sairauden suhteen! Totta kai sairaus täytyy huomioida ammatinvalintaa tehdessä, mutta en halua vaivata päätäni asialla liiaksi. Uskon, että kaikki järjestyy kyllä.

Tietysti joskus menoja joutuu perumaan, mutta koitan ajatella, että en varmastikaan ole ainut, joka joskus peruu jotain, ja, jos perun, niin syy on erittäin hyvä: oma vointi täytyy aina asettaa etusijalle, vaikka se ikävältä tuntuisikin.

Huomaan nyt myös, miten parin vuoden aikana oma ajattelutapa näiden asioiden suhteen on muuttunut. Silloin kaikki saattoi tuntua pitkiäkin aikoja toivottomalta, mutta avoimuuden ja kokemuksen kautta stressaaminen näistä asioista on vähentynyt merkittävästi.

Muistan myös, miten ensin häpesin sitä, etten uskaltanut sopia suunnitelmia varmaksi esim. kavereiden tai harrastusten kanssa, mutta nykyään asia ei vaivaa minua. Sanon suoraan, että saatan joutua perumaan, mikäli olotilassa tulee muutos.

Tulevaisuus saattaa välillä ahdistaa ja stressata enemmän, huonojen jaksojen aikaan kaikki saattaa tuntua toivottomalta. Silloin keskityn elämään hetkessä, ja nauttimaan niistä asioista mistä pidän. Yritän jättää tulevaisuuden suunnittelut ja murehtimisen, kun olo helpottaa, niin tulevaisuuskin näyttää silloin paljon valoisammalta!