Kaisa

Tunteet ratkaisevat

15.12.2016

IBD ja vertaistuki

Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon merkityksestä kohistaan. Suomi pelastuu kunhan vaan saadaan kaikki suomalaiset ottamaan vastuu oman terveytensä ylläpitämisestä. Nyt on myös nostettu esiin se tosiasia, että faktat eivät riitä. Terveystieto menee ohi kuin vesi hanhen selästä, jos mitään ei liikahda tunnetasolla. Lääkäritkin bloggaavat siitä, että heidän pitää oppia markkinoimaan ja vaikuttamaan potilaisiin täysin uudella tasolla.

Crohnin tautia sairastavan lapsen äitinä mietin vaikuttavan valistuksen merkitystä myös kroonisesti sairaiden suomalaisten kohdalla. Jospa vain olisinkin voinut vanhempana jollakin valinnalla estää tyttäreni sairaus, mutta siihen ei minkäänlainen valistus olisi voinut vaikuttaa. Pahoja asioita tapahtuu, vaikkei tupakoi, syö paljon kalaa ja liikkuu säännöllisesti.

Tunnetason huolenpito olisi kuitenkin tervetullut lisä Crohnin taudin hoitoon ja seurantaan. Entäpä jos kalpron ja veriarvojen lisäksi seurattaisiin jotain psyykkiseen hyvinvointiin liittyvää mittaria? Sekä lapsen että häntä hoitavien vanhempien osalta? Bisneselämästä tuttu viisaus pätee varmasti myös sairaanhoidossa: sitä saa mitä mitataan. Jo seuranta olisi osoitus siitä, että potilas ja hänen lähipiirinsä otetaan huomioon kokonaisvaltaisesti.