Kaisa

Vaarallinen äidinvaisto

11.08.2016

Naiset jakautuvat havaintojeni perusteella vauvaäiteihin ja lapsiäiteihin. Vauvaäidit rakastavat vauvan avuttomuutta ja hoivan vaatimusta, lapsiäidit toteavat että vauvat ovat kuin hyvä viini, joka paranee vanhetessaan. Sylittelin viime viikolla neljän kuukauden ikäistä vauvaa, muistin olevani lapsiäiti ja päädyin taas pohtimaan äitien kohtuuttoman suurta valtaa suhteessa lapsiinsa. Se on pelottavaa.
Lapsuuden ajatellaan usein olevan taianomaista onnen aikaa. Ikään kuin mikään paha ei saisi sinne ulottua. Silti pahaa tapahtuu: äitejä, isiä, sisaria kuolee. Sairastutaan. Joudutaan onnettomuuksiin ja työttömäksi. Näiden ulkopuolisten tekijöiden lisäksi oman perheen vallankäyttäjät voivat käyttää asemaansa väärin.

 

Sairaan lapsen arjen valinnat tekee monessa perheessä äiti. Ilmeisesti lapset ovat osa sitä sisäpolitiikkaa, joka on naisen vallassa. Mieheltäni kysyttäessä suurin haaste tyttäremme diagnoosissa on se, että ”vouhotan” liikaa. Meidän vouhottajien kanssa lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten on kuitenkin usein löydettävä oikeat ratkaisut. Toivon ettei yksikään lapsi joudu kärsimään oireista, jotka olisi voitu saada hallintaan sillä lääkityksellä, jonka jonkun äidin äidinvaisto käski välttämään.