Marjukka Salonen-Jänkälä

Digitaaliset hoitopolut IBD-potilaan hoidon tukena

02.07.2021

Nyt ne ovat vihdoin täällä. Nimittäin IBD-potilaille tarkoitetut digitaaliset hoitopolut, jotka täydentävät perinteistä sairaanhoitoa ja vastaanottokäyntiä.

Olen työskennellyt Oulun yliopistollisen sairaalan vatsakeskuksessa IBD-hoitajana nyt kohta 4 vuotta. Tuona aikana yksikkömme potilasmäärät ovat kasvaneet huimaa vauhtia. Valitettavasti hoitohenkilökunnan resurssit eivät ole kuitenkaan kasvaneet samaan tahtiin, päinvastoin.

Sanallista viestintää ja kasvokkain tapahtuvaa ohjausta tarvitaan edelleen ja sähköiset palvelut eivät mielestäni voi näitä kokonaan korvata. Kuitenkin nykypäivän potilas usein toivoo sähköisiä palveluja, joita voi käyttää milloin ja missä vain.

Digitaalisista palveluista on säädetty myös laki. Digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annettu laki (306/2019) tuli voimaan 1.4.2019. Uusi laki sisältää digitaalisten palvelujen saavutettavuusvaatimukset sekä viranomaisten digitaalisten palvelujen suunnittelua ja ylläpitoa sekä sähköisen tunnistamisen perusteita koskevat vaatimukset. Uusi laki korostaa viranomaisten velvollisuutta tarjota laadukkaita digitaalisia palveluja asiakkaille ja mahdollistaa digitaalinen asiointi viranomaisasioissa. Sääntely velvoittaa viranomaisia, mutta ei pakota asiakkaita digiasiointiin.

Digitaaliset hoitopolut ovat jo yleisesti käytössä eri potilasryhmissä. Esimerkiksi täällä OYS:ssa on käytössä 22 eri hoitopolkua. Polkuja on esimerkiksi uniapneapotilaille, sepelvaltimotautipotilaille, selkäydinvammapotilaille ja monille muille potilasryhmille. Suomessa on otettu nyt kahdessa sairaalassa käyttöön myös IBD-potilaille tarkoitettu polku. Oulun yliopistollisen sairaalan vatsakeskuksessa on otettu käyttöön Terveyskylän Digihoitopolku, ja Tampereen yliopistollisen sairaalan vatsakeskuksessa on käytössä digitaalinen hoitopolku IBD-potilaille.

Täällä Oulussa olemme ottaneet digihoitopolun vauhdilla käyttöön. Saimme polun aktiiviseksi kesäkuun alkupuolella ja polku on tätä kirjoitusta tehdessäni avattu jo yli 270 potilaalle.  Aika näyttää olemmeko onnistuneet tuottamaan potilaita palvelevan polun. Ensi vuoden alussa keräämme saamamme palautteen ja kehittämme polkua tarpeen mukaan. Uskon kuitenkin vahvasti, että digitaalisissa hoitopoluissa on tulevaisuus, ja toivottavasti saamme polkuja myös kansallisesti laajempaan käyttöön.

Itse olen kyynärpäitä myöten sekaantunut Oulun polkuun, ja niinpä tämä kirjoitus pohjautuu hyvin pitkälle Oulun polun sisältöön. Tulee muistaa, että polut ovat aina yksikkökohtaisia ja niiden sisältö ja toiminnot voivat vaihdella paljonkin.

Miksi digitaalisia hoitopolkuja tarvitaan?

Digihoitopolun tarkoituksena on tuottaa potilaalle tietoa sairaudestaan ja sen hoidosta. Oulussa digihoitopolku sisältää useamman kyselyn potilaalle, joilla kartoitetaan mm. potilaan lääkehoitoa ja rokotehistoriaa. Kyselyiden tavoitteena on luoda pohja onnistuneelle ohjaukselle ja nopeuttaa mahdollisia lääkehoidon tehostuksia.

Usein kuulee potilaiden toivovan viestimahdollisuutta ammattilaisille. Takaisinsoittojärjestelmän antama takaisinsoittoaika on ohjeellinen, ja töissä on hankalaa tai jopa mahdotonta päivystää puhelinta. OYS:n digihoitopolulla voi kiireettömissä asioissa jättää viestin polun kautta. IBD-hoitaja vastaa viestiin kolmen arkipäivän kuluessa.

Potilaat usein toivovat sähköisiä potilasohjeita, ja että tieto olisi kattavasti saatavilla yhdestä paikasta. Potilaat eivät aina ole perillä hoitopolustaan ja usein voi jäädä hiukan epäselväksi, milloin ja mihin tulee olla yhteydessä. Digihoitopolulle on kuvattu potilaan hoitopolku erikoissairaanhoidossa ja kerrottu missä tilanteissa hoito siirtyy perusterveydenhuoltoon, ja mitä se käytännössä tarkoittaa.

Soittoajoilla korostuvat yleensä tietynlaiset kysymykset. Kysymykset heijastuvat yleensä yhteiskunnallisista asioista. Viime aikoina ymmärrettävästi on esimerkiksi valtakunnallisesti vastattu paljon koronarokotteeseen liittyviin kysymyksiin. Hoitopolulle on koottu usein kysytyt kysymykset valmiiksi. Näin jatkossa vastaus kysymykseen saattaa löytyä jo ilman yhteydenottoa hoitavaan yksikköön. Hoitopolun etusivulle on myös keskitetty ajankohtaisia asioita, kuten esimerkiksi hoitoyksikön poikkeusaukioloaikoja.

 

Alla muutama käytännön esimerkki digihoitopolun hyödyistä:

Korostan, että kyseessä ovat täysin kuvitteelliset tilanteet ja potilaat.

 

Potilas 1.

Potilas on saanut IBD-diagnoosin ja tulee IBD-hoitajan vastaanotolle. Potilas ei ole saanut etukäteen minkäänlaista tietoa sairaudestaan eikä hän ole oikein osannut hakea tietoa itsenäisestikään. Ohjauksen aikana potilaalta kysytään mm. rokotustietoja joita hän ei ole osannut etukäteen selvittää. IBD-hoitaja kertoo paljon uusia asioita, jotakin ehkä lääkityksestäkin. Asiaa tulee paljon ja kysymyksiäkään ei nyt yhtäkkiä potilaan mieleen juolahda.

” Digihoitopolku: Potilaalle varataan aika IBD-ohjaukseen. Potilas liitetään digihoitopolulle jo ajanvarauksen yhteydessä. Potilas kirjautuu polulle, täyttää esitietolomakkeita joissa kysytään rokotukset, lääkitykset jne. Potilaalla on hyvin aikaa selvittää asiat. Potilas saa polulta jo perustietoa sairaudestaan. Potilas voi miettiä jo etukäteen kysymyksiä joita hänelle herää. ”

Ohjauksessa tuli paljon uutta asiaa, muutama kysymyskin herää vielä kotimatkalla. Potilaalla on kassissa hoitajan antamana nippu esitteitä jotka kotona vahingossa menevät paperinkeräykseen.

” Digihoitopolku: Potilas voi laittaa digihoitopolun kautta kiireettömissä kysymyksissä viestin IBD-hoitajalle. Hoitaja vastaa potilasta askarruttavaan kysymykseen polulle. Digihoitopolulla löytyy tiiviissä paketissa tietoa sairaudesta ja polulta löytyy linkkejä joiden avulla voi perehtyä sairauteen vielä paremmin”

Potilasta mietityttää mihin piti ja sai ottaa yhteyttä. Mitä pahenemisvaihe oikein tarkoittikaan ja milloin sai olla yhteydessä.

”Digihoitopolku: Digihoitopolulla on kuvattu potilaan hoitopolku sairaalassa. Polulta voi tarkistaa mihin tulee ottaa yhteyttä eri tilanteissa. Polulta löytyy tarvittavat puhelinnumerot”

 

Potilas 2.

Potilaalle aloitetaan uusi lääkitys, lääkitystä varten tulee tarkistaa rokotusasioita ja muitakin huomioitavia asioita on. Potilaalle varataan aika IBD-hoitajan vastaanotolle ja asioita selvitellään. Asiat eivät selviä ja potilaalle varataan uusi soittoaika, kunhan on saanut esimerkiksi rokotehistorian selvitettyä. Laboratoriossa otettiin iso liuta kokeita, ja hiukan ihmetyttää miksi joitakin kokeita otettiin. Vastaanotolla kerrotaan uudesta lääkkeestä, mutta kysymykset heräävät vasta jälkikäteen.

” Digihoitopolku: Lääkäri määrää uuden lääkkeen aloitettavaksi. Hoitaja lisää potilaan digihoitopolulle yksilöllisen ohjeen, jossa kerrotaan tulevasta lääkityksestä. Potilas on jo aiemmin selvittänyt ja täydentänyt rokotehistoriansa digihoitopolun kyselyyn. Potilaalle kerrotaan mitä tutkimuksia tehdään edeltävästi. Potilas pääsee lukemaan lääkkeeseen liittyvää potilasmateriaalia etukäteen, joissakin tapauksissa myös katsomaan esimerkiksi ohjeistusvideoita lääkkeen käytöstä. Näin mahdolliset kysymykset on helppo esittää heti ohjaustilanteen alussa”

Digitaaliset hoitopolut ovat varmasti tulleet jäädäkseen. Polkujen käyttöönotto ja käyttö vaativat hoitohenkilökunnalta ja potilailtakin valmiuksia uuden opetteluun ja muutoksen hyväksymiseen. Tulevaisuudessakin IBD-hoitajan kanssa kasvokkain tai puhelimen välityksellä käydyt keskustelut ovat korvaamattomia, mutta polkujen avulla saamme näistä keskusteluista toivottavasti hedelmällisempiä.

 

C-ANPROM/FI/IBDD/0148
03/2023