Soile Salo-Hartikainen

Hoitoon sitoutuminen, elämän hallinta ja voimaantuminen

06.04.2016

Hoitoon sitoutuminen, elämän hallinta ja voimaantuminen

Hoitoon sitoutumisesta on kirjoitettu paljon ja sen merkitys on oivallettu nykyaikana, jolloin potilas on yhä enemmän hoidostaan vastuussa omahoidon myötä. Hoitoon sitoutuminen voi liittyä elämäntapoihin ja ennaltaehkäisevään hoitoon, mutta ennen kaikkea sairauden- ja lääkehoitoon.

Mitä on hoitoon sitoutuminen?

Aiemmin käytettiin käsitettä komplianssi (compliance) hoitomyöntyvyys joka kuvasi hoitosuhdetta, jossa potilas noudatti terveydenhuollon ammattihenkilöiden antamia ohjeita. 1990-luvulla on tullut käsite adherenssi (adherence) hoitoon sitoutuminen, jolloin potilaan käyttäytyminen vastaa ja hän on yhtä mieltä hoitavan yksikön yhdessä hänen kanssaan tehtyjen suositusten kanssa. Konkordanssi (concordance) käsite kuvaa yhtenevää näkemystä, hoidosta sopimista potilaan ja hoitoyksikön kanssa. Näissä viimeisissä kuvastuvat länsimaisen arvomaailman muutokset. Potilaan rooli on kasvanut, kun neuvotellaan hänen hoidostaan. Vuorovaikutus on kaksisuuntaista.

Hoitoon sitoutumisen edut ja merkitys

Hoitoon sitoutumisessa osapuolina ovat potilas, läheinen, lääkäri, terveydenhuolto, sairaanhoito, yhteiskunta ja päättäjät. Sillä on vaikutus yksittäisen ihmisen hyvinvointiin ja hoidon turvallisuuteen. Toisaalla sillä on myös vaikutusta kansanterveyteen. Se voi vähentää terveydenhuollon kustannuksia ja lyhentää hoitoaikoja. Arvion mukaan kolmannes sairaalahoitojaksoista voisi johtua vaillinaisesta sitoutumisesta lääkehoitoon.

Mikä vaikuttaa hoitoon sitoutumiseen

On katsottu, mitkä tekijät vaikuttavat sitoutumiseen. Ne on jaettu sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin, sairauteen liittyviin tekijöihin sekä voimaantumiseen ja elämänhallintaan. Sisäisiä tekijöitä ovat esim. käytännön taidot, motivaatio, pelko hoidon haitoista ja riittämätön tieto. Ulkoisia tekijöitä ovat mm. sosiaaliset verkostot kuten esim. perhe ja vertaistuki. Sairauteen liittyy pelko sairauden vakavuudesta, kipu, väsymys ja onko sairaus lyhyt vai pitkäaikainen. Elämän hallintaan liittyy päätösvalta. Myös huono kommunikaatio hoitoyksikön kanssa heikentää hoitoon sitoutumista.

Voimaantumisen käsite

Voimaantuminen (empowerment) on ollut aiemmin yhteiskunnallinen käsite, joka korostaa autonomiaa ja valinnan vapautta. Kun se on tuotu terveydenhuoltoon ja puhutaan potilaan voimaantumisesta, tarkoitetaan henkilön kykyä tunnistaa omat terveysongelmansa ja voimavaransa sekä käyttää niitä ongelman ratkaisemiseksi ja kykyä selviytyä ongelman kanssa.
Paitsi että jokaisella voi olla omat keinot voimaannuttaa itseään, niin toinen ihminen voi myös olla tässä apuna. Keinoja voimaantumiseen voidaan käydä vaikka IBD- hoitajan vastaanotolla. Näitä ovat mm. riittävä tiedonsaanti ja mahdollisuus vaikuttaa itseä koskeviin päätöksiin sekä yksilöllinen ohjaustarpeiden huomiointi. Tähän kuuluu myös luottamuksellinen vuorovaikutus ja yhteistyö. Myös läheiset ja vertaistuki ovat tärkeässä roolissa.

Voimaantunut ihminen on motivoitunut ja tunnistaa omat voimavaransa. Hän on itseohjautuva ja tavoitteellinen. Tähän liittyy myös tunne pätevyydestä ja pystyvyydestä, kuten myös vastuunkanto. Voidaanko sanoa, että tilanne on win-win, kaikki hyötyvät?

Vuosia sitten ratikoiden ja bussien kyljessä oli mainos slogan: ”Vain otettu lääke auttaa, Paavo”.

Lähteet:

  • The value of tailored communication in promoting good medication intake behavior : Nienke Ipenburg, The Netherlands. Luento N-ECCO, Barcelona, 2015
  • Potilaan omahoidon tukeminen: Routasalo, P., Airaksinen, M., Mäntyranta, T., Pitkälä, K. Duodecim 21/2009
  • Hoitoon sitoutumisen merkitys ja haasteet: Savikko N., Pitkälä K. Tabu 5/2006
  • Potilaan voimaantuminen, päivä potilaalle diasarja. Mönkkönen J. 2011 KYS
  • Pitkäaikaisiin hoitoihin sitoutuminen. Näyttöä toiminnan tueksi. Suomennos Lääketietokeskus Oy. Alkup. Adherence to long term therapies. Evidence for Action. WHO 2003. Eduardo Sabaté.