Marjo Palmgren

Hoitoväsymys

11.12.2017

Mitä ajattelet sairaudestasi ja sen toistuvista seurannoista? Tuntuuko, että sairauden seurantoihin liittyviä vastaanottokäyntejä ja laboratoriokokeita on tuon tuosta? Millään ei jaksaisi asioihin paneutua. Muutakin voisi ajatella, mutta kalenteri täyttyy muistutuksista, milloin mistäkin hoitoon liittyvistä tutkimuksista ja seurantakäynneistä. Kyllästyttää, uuvuttaa ja masentaa koko sairaus, lääkkeiden ottamisessakin tulee unohduksia tai välillä pidempiä taukoja. Näille tuntemuksille voi olla syynä hoitoväsymys, joka liitetään usein pitkäaikaissairauksiin. Hoitoväsymys käsitteenä tarkoittaa kyllästymistä sairauden jatkuvaan hoitamiseen, hoidon aiheuttamaa väsymystä ja uupumusta, joka ei helpota nukkumisella tai lepäämällä.

Pitkäaikaissairaus voi vaikuttaa jokapäiväiseen elämään hyvin monitahoisesti, kuormittaen henkisesti. Se voi ilmetä masennustuntemuksina ja jatkuvana väsymyksenä, kun unen saanti tai unen laatu häiriintyy. Unihäiriöillä on nähty selkeä yhteys psyykkiseen hyvinvointiin ja sitä kautta myös hoitomotivaatioon. Huomioitavaa on, että hoitoväsymys on erilaista kuin terveen ihmisen tuntema väsymys. Jokapäiväisistä perhe-elämän ja työtehtävien toiminnoista ja vastuistaan voi olla vaikeuksia suoriutua. Tämä voi vastaavasti lisätä stressiä ja pahentaa entisestään hoitoväsymystä. Olotila voi olla kärsimätön eikä jaksa keskittyä oikein mihinkään kunnolla.

Erilaiset pelon ja ahdistuksen tuntemukset voivat lisääntyä. Puhumattakaan sairauden hallitsemattomista oireista, kuten tiheistä ulostamiskerroista sekä toistuvista kiputuntemuksista vatsan alueella. Lääkitystä ja hoidon seurantoja voidaan myös laiminlyödä. Hoitoväsymyksessä fyysinen väsymys voi olla äkillistä, eikä sille useinkaan löydy mitään tunnistettavaa syytä. Hoitoväsymyksen on kuvattu olevan olennaisesti yksi elämänlaatua heikentävä tekijä, estäen elämästä täyttä elämää. Hetkelliset hoitoväsymyksen tuntemukset ovat ymmärrettäviä, mutta pidempään kestäessään niihin tulee puuttua mahdollisimman nopeasti ja asia tulee ottaa esille hoitohenkilökunnan kanssa.

Syitä, mistä hoitoväsymys voi aiheutua, voi olla monia. Hoitoväsymys voi johtua sairaudesta tai hoitoväsymys johtaa vastaavasti sairauden pahenemiseen. Hoitoväsymys voi ilmetä myös masennuksena, jolloin itsestään huolehtimiseen ei riitä energiaa eikä kiinnostusta. Itsensä ja oireiden jatkuvalla tarkkailulla, peläten sairauden aktivoitumista voi kuormittaa itseään liikaa. Koska sairaus ei näy useinkaan päällepäin, voi työpaikalla ja kotonakin ilmetä väärinymmärryksiä vaihtelevasta voinnista ja jaksamisesta. Omien voimavarojen arvioiminen voi olla vaikeaa. Eikä aina jaksa ajatella positiivisesti, vaikka muutkin sitä odottaisivat.

Jatkuvat muutokset esimerkiksi lääkehoidossa, tiheät kontrollit sekä uudet tutkimukset kuormittavat. Omat odotukset lääkehoidon tehosta ja toimivuudesta voivat lisätä stressiä ja hoitoväsymystä entisestään. Sairaudesta ja sen hoidosta saatavat tiedot voivat olla puutteellisia, tämä taas vaikuttaa olennaisesti sairauden hoitoon. Tämän kaiken lisäksi käytettävät lääkkeet voivat lisätä väsymystä ja uupumuksen tunnetta, esimerkiksi käytössä olevat masennuslääkkeet. Jatkuessaan hoitoväsymys voi pahentaa sairauden oireita entisestään ja johtaa uupumiseen. Elämänlaatu heikkenee sekä työ-ja toimintakyky alenee. Hoitoväsymyksestä kärsivä pyrkii huolehtimaan päivittäisistä toimistaan väsymyksestä huolimatta. Tunne, ettei hallitse omaa elämäänsä johtaa uupumiseen. Kun uupuminen ottaa vallan, fyysinen jaksaminen vastaavasti heikkenee. Kyky itsensä hoitamiseen ja hoitoon sitoutuminen heikkenee hoitoväsymyksen vuoksi. Osa ei halua kertoa sairaudestaan ja tuntemuksistaan, koska ajattelee, ettei muut sitä ymmärrä tai halua kuulla. Näin myös sosiaaliset suhteet voivat kärsiä. Hoitoväsymyksen seurauksena voi esiintyä alentunutta halua läheisyyteen, seksuaalisuuteen ja tunne-elämä voi ailahdella. Tilanne saattaa johtaa ristiriitoihin sekä lisätä stressiä ja omalta osaltaan pahentaa entisestään hoitoväsymystä ja heikentää elämänlaatua.

Hoitoväsymyksen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Keskeistä on oman rajallisuuden tiedostaminen ja hyväksyminen. Tärkeää on myös saada mahdollisimman vaivattomasti yhteys omaan hoitopaikkaan ongelmatilanteissa. Puheeksi ottaminen jo lievän väsymyksen kohdatessa on tärkeää, ettei se etene hoitoväsymykseksi. Avoimuus ja luottamuksellisuus hoidossa on tärkeässä asemassa. Sairaudesta sen hoidosta on tärkeää saada riittävästi tietoa ja kuinka se vaikuttaa mahdollisesti jokapäiväiseen elämään, huomioimalla ihmisen elämäntilanne kokonaisvaltaisemmin. Tärkeää on antaa itselle lupa levätä, silloin kun se on tarpeellista. Apua arjen askareisiin kannattaa pyytää, vaikka se joskus tuntuisikin hankalalta.

Hoitoväsymyksestä kärsivällä on vähemmän energiaa, käytettävissä oleva energian määrä on rajallinen, ja sekin täytyisi osata käyttää mielekkäästi, jotta välttäisi ylirasituksen. Pyri liikkumaan, vaikka vähänkin, sillä hyvä fyysinen kunto auttaa jaksamaan paremmin. Stressiä tulisi välttää, mikäli mahdollista. Positiivinen ajattelu kaikesta huolimatta voi olla yksi selviytymiskeino. Omista tunteista ja tuntemuksista kannattaa puhua avoimesti niin kotona kuin myös hoitohenkilökunnalle. Myönteiset kokemukset omasta selviämisestä voivat kannustaa jaksamaan ja ehkäistä uupumista. Vertaistuen saanti, sopeutumisvalmennuskurssit ovat olennaisen tärkeitä. Tapaamiset antavat sairastuneille mahdollisuuden kohdata vertaisiaan ja puhua ääneen ajatuksiaan ja tuntemuksiaan. Keskittymällä itselle mieluisiin toimintoihin ja harrastuksiin voi olla yksi keino selviytyä sairauden kanssa yli hankalien vaiheiden. Perheen, puolison sekä hoitohenkilökunnan antama tuki on ensiarvoisen tärkeää kroonista sairautta sairastavalle.