Merja Partio-Uitti

Kausi-influenssa

12.09.2017

Näin alkusyksystä on hyvä muistutella vääjäämättä lähestyvästä influenssakaudesta. Influenssahan on korkeaa kuumetta ja hengitystieoireita aiheuttava virustauti, joka esiintyy Suomessa yleensä talvella joulukuusta huhtikuulle. Epidemian huippu on yleensä tammi-helmikuussa ja sen voimakkuus vaihtelee eri vuosina huomattavastikin riippuen kiertävästä virustyypistä ja väestön infektioalttiudesta.

Influenssa tarttuu herkästi pisaratartuntana hengitysilman välityksellä tai kosketustartuntana (esimerkiksi ovenkahvoista). Itämisaika vaihtelee 1-7 vuorokauteen.  Viruksen eritys voi alkaa jo muutamaa päivää ennen kuin henkilö alkaa oireilla. Oireet alkavat usein äkillisesti ja rajuna. Korkea kuume, päänsärky, lihassäryt, huonovointisuus, vilunväristykset sekä kuiva ja hakkaava yskä ovat tavallisia oireita. Nuhaa ei juurikaan aikuisilla esiinny. Lapsilla valtaosalla esiintyy kuumeen lisäksi myös nuhaa. Influenssan diagnoosi perustuu pääosin potilaan oirekuvaan ja epidemiologiseen tietoon. Joskus käytetään myös laboratoriotestejä diagnostiikassa.

Influenssan hoito on tavallisesti oireenmukainen (lepo, riittävästä nesteytyksestä huolehtinen, tarvittaessa kuume- ja särkylääkitys). Influenssaan on käytettävissä viruslääkkeitä esim. riskiryhmiin kuuluville (krooninen sairaus, puolustuskykyä alentava lääkitys), raskaana oleville tai poikkeuksellisen voimakasoireisille potilaille. Lääkitys tulisi aloittaa mahdollisimman nopeasti oireiden alkamisen jälkeen, viimeistään 48 tunnin kuluessa.

IBD-potilaat kuuluvat usein ainakin käyttämänsä lääkehoidon vuoksi riskiryhmään, jolle kausi-influenssarokotetta suositellaan. Täysin selvää ei vielä ole se, että lisäävätkö krooniset tulehdukselliset sairaudet itsessään, kuten IBD, infektioherkkyyttä. Influenssaa pidetään vakavana infektiotautina, joka on rokotuksella ehkäistävissä. Influenssan ja sen jälkitautien (tavallisesti keuhkokuume, poskiontelotulehdus) katsotaan kuitenkin aiheuttavan IBD-potilaan terveydelle uhkaa, koska etenkin immuunipuutteisen vastustuskyky saattaa olla heikentynyt niin paljon, ettei elimistö pysty tuottamaan vasta-aineita tai muuten puolustautumaan taudinaiheuttajilta.

Influenssarokote ei välttämättä anna immuunipuutteiselle lääkitystä käyttävälle IBD-potilaalle aivan 100 % suojaa, mutta saattaa silti suojata potilasta vakavimmilta tautimuodoilta ja lieventää sairauden oireita. Tärkeää on rokottaa myös potilaan lähipiiri eli samassa taloudessa asuvat ja hänen kanssaan tavanomaista enemmän kontaktissa olevat henkilöt. Lähipiirin suojaaminen rokotteella pienentää siis myös IBD-potilaan riskiä saada tartunta. On kuitenkin hyvä muistaa, että kausi-influenssarokote ei ole mikään yleinen flunssarokote. Influenssarokote suojaa vain eri influenssavirusten aiheuttamalta taudeilta. Nykyään useimmat työnantajat tarjoavat henkilökunnalleen maksutta rokotuksen, vaikka ei kuuluisikaan sairauden tai käyttämänsä lääkityksen suhteen riskiryhmään tai altistuisi työssään tai työmatkoillaan influenssalle.  Kaikki IBD-potilaat saavat nykykäytännön mukaan kausi-influenssarokotteen omalta terveysasemaltaan maksutta, vaikkei käytössä edes olisi puolustuskykyyn vaikuttavaa lääkitystä.

Rokotus on hyvän käsihygienian lisäksi paras ja oikeastaan ainoa keino ehkäistä kausi-influenssaa. Rokote on turvallinen, koska sitä suositellaan myös raskaana oleville naisille. Oikein ajoitetulla rokotuksella saat parhaan mahdollisen suojan ja rokotusten ottaminen on silloin myös turvallista. Rokotukset kannattaa hoitaa kuntoon aina ennen uusien lääkehoitojen aloittamista (biologiset lääkehoidot) tai hoitotaukojen aikana. Biologisia lääkkeitä käyttävien suositellaan ottavan rokotukset aina kahden annoksen puolivälissä. Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluu lihakseeen annettava inaktivoitu kausi-influenssarokote, joka sopii siis kaikille.  Pikkulapsille (2-vuodesta ->) annettava nenäsuihke sisältää eläviä viruksia. Tätä nenäsuihkeena annettavaa rokotetta ei voi käyttää immuunipuutteisen lähipiirissäkään.

Markkinoilla on useita eri rokotevalmisteita, jotka valmistetaan vuosittain päivitetyistä influenssaviruskannoista. WHO antaa suosituksen helmikuussa seuraavan talven influenssarokotteen viruskoostumuksesta pohjoiselle pallonpuoliskolle. Influenssarokotetta ei ole Suomesta saatavilla kesäkaudella. Kausi-influenssarokote on otettava vuosittain myös siksi, että sen teho heikkenee merkittävästi vuoden kuluessa. Rokotuskattavuus on tähän asti ollut Suomessa melko alhainen, joten influenssaan on sairastunut vuosittain paljon riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä.

Kausi-influenssarokoteessa ei ole apuaineita (adjuvanttia) eikä säilytysaineita. Sen ei myöskään epäillä aiheuttaneen narkolepsiatapauksia. Tavallisimmat pistettävien influenssarokotuksen haittavaikutukset ovat paikalliset oireet pistospaikassa (kipu, punotus ja turvotus), lihas- ja nivelsäryt sekä yleisoireet (kuume, päänsärky, huonovointisuus ja ärtyneisyys). Paikallisoireita voi tarvittaessa hoitaa kuume-ja kipulääkkeillä.