Soile Salo-Hartikainen

Lääkehoidon onnistuminen

09.04.2018

Pitkäaikaissairauksien hoidossa lääkehoidolla ja sen onnistumisella on suuri merkitys. Lääkkeitä voi olla yksi tai useampi eri muodoissa annosteltuna. Tärkeää onkin alusta alkaen ymmärtää lääkehoidon tavoitteet. Olen tuonut yleensä IBD-potilaan alkuohjauksessa esiin sen mihin lääkehoidolla pyritään eli lääkehoidon tavoitteet, joiksi mm. gastroenterologi Taina Sipponen on kirjoituksissaan maininnut: remission induktio (oireiden lievenemisen aikaansaaminen), ja sen ylläpito, limakalvon parantuminen, sairauteen liittyvien komplikaatioiden esto ja elämänlaadun paraneminen.

Lääkehoidon toteutumiseen voivat vaikuttaa hyvin arkiset seikat kuten unohdukset, väärinkäsitykset, uskomukset ja väsymys hoitoon, mutta lääkehoito voi myös keskeytyä tai siirtyä esim. muun sairauden, kuten infektion vuoksi, jolloin turvallisuussyistä lääkkeenottoon tulee tauko.

Lääkehoidon toteuttamisen muistiksi on luotu erilaisia apuvälineitä, kuten esim. lääkeannostelija, eli dosetti, joita nykyään on saatavilla myös muistutustoiminnolla, samoin on päiväkirjoja ja virtuaalisia lääkepurkkisovelluksia. Jo se, että pyytää sairaalasta printattuna kotilääkityskortin saattaa selkeyttää lääkehoidon toteutusta.

Puhuttaessa hoitoon sitoutumisesta mainitaan sisäiset ja ulkoiset tekijät. Ulkoisiin tekijöihin kuuluu mm. hoidon monimutkaisuus ja pituus sekä hoidosta koettu hyöty verrattuna haittoihin.

Motivaatio voidaan myös jakaa sisäiseen ja ulkoiseen. Tämä tulee esiin myös lääkkeen hankinnassa ja annostelussa. Ulkoinen motivaatio perustuu palautteisiin ja palkintoihin, joilla on lähinnä välinearvo, esim. raha, kehut ja arvosanat. Sisäisessä motivaatiossa henkilö kokee toiminnan itsensä olevan palkitsevan, josta saa sisäistä mielihyvää.

Ehkä lääkehoidon toteuttamisessa käydään kauppaa oman hyvinvoinnin, mahdollisten haittavaikutusten ja hankintakustannusten kanssa. Saanko rahoilleni vastinetta?

Joskus lääkehoidon kalleus voi tuoda esteen sen toteuttamiselle, vaikka tahtoa ja tarvetta olisikin. Edelleen tänä päivänä moni elää taloudellisessa ahdingossa ja joutuu valitsemaan muiden elinkustannusten ja lääkehoidon välillä. Vuonna 2014 kaikista kotitalouksista noin neljännes koki vähintään pieniä toimeentulovaikeuksia ja 7,5 % kotitalouksista koki vaikeuksia tai suuria vaikeuksia. Yllättävät elämäntapahtumat, kuten esimerkiksi sairastuminen, voivat johtaa velkaongelmiin. Sairaus voi johtaa työkyvyttömyyteen ja estää työllistymisen. Näitä asioita voi olla vaikea tuoda esille lääkärikäyntien yhteydessä.

Silloin, kun aloitetaan erityisen kallis lääke saattaa lääkekustannusten vuosiomavastuu täyttyä kerralla, joka voi tuoda tarvetta erityisjärjestelyihin lääkkeen hankkimiseksi. Olisi etu, jos tieto kalliin lääkkeen aloittamisesta tulisi niin varhaisessa vaiheessa, että sen hankintaan tarvittavat mahdolliset lisätoimenpiteet saisi hoidettua.

Lääkekorvausjärjestelmässä v. 2018 vuosiomavastuu on 605.13 €. Myös vuosittain aikuisilta perittävä alkuomavastuu 50 € kerryttää vuosiomavastuuta. Lääkkeiden korvausluokat ovat 40 % peruskorvaus, 65 % alempi erityiskorvaus ja 100 % ylempi erityiskorvaus.

Silloin, kun oma taloudellinen tilanne ei mahdollista lääkkeen hankkimista tulee mietittäväksi erilaisia tukitoimia. Jos on mahdollista käyttää luottokorttia, antaa se maksuihin pelivaraa. Jollain voi olla sellainen tilanne, että saa perheenjäseniltä joko avustusta tai lainaa lääkkeiden hankintaan. Samoin kannattaa selvittää seurakuntien diakoniatyön mahdolliset avustukset. Reumaliitto on kansalaisaloitteen muodossa ollut ajamassa asiaa, että erityisten kalliiden lääkkeiden vuosittainen omavastuuosuus voitaisiin jakaa vuoden kuukausille, jolloin lääkkeen osto helpottuisi.

KELA:n myöntämää toimeentulotukea voi hakea Suomessa asuva ja myös oleskeleva henkilö tai perhe, jos tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin menoihin. Kelan toimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi taloudelliseksi tueksi yksittäiselle ihmiselle tai perheelle. Kelan sivuilta (kela.fi/toimeentulotuki) voi lukea ohjeet perustoimeentulohakemukseen, johon kuuluvat myös lääkekustannukset. Ohjeessa myös kerrotaan kuka tukea voi saada ja miten tulot ja varat vaikuttavat tukeen. Kela antaa päätöksen perustoimeentulohakemuksesta 7 vrk:n kuluessa.

Jos vuosittainen lääkeomavastuu ei ole vielä täyttynyt ja tietää, että lääkekustannukset saattavat johtaa taloudelliseen ahdinkoon, kannattaa asia ottaa heti puheeksi, kun kalliin lääkkeen aloittamisesta puhutaan. Lisäksi voi myös selvittää muita tukimuotoja esim. mahdollisuutta vammaistukeen lääkärin, IBD-hoitajan ja myös sairaalan sosiaalihoitajan kanssa.

On kaikkien etu, että lääkehoito, jolle on saatu vaste tai sitä oletetaan, toteutuu. Myös yhteiskunnan panos lääkekustannuksiin osallistumisena vähentää oletettavasti sairauslomien ja sairaalahoidon tarvetta.