Merja Partio-Uitti

Matkaan lähden, matkaan lähden…

10.01.2017

Matkakuume saattaa yllättää meidät ylipitkän ja pimeän talven aikana. Kaamoksen aikana suorastaan janoamme valoon ja aurinkoon. Suuntana voi silloin olla etelä tai keväämmällä pohjoisen hohtavat hanget. Matkatoimiston oviakaan ei tarvitse enää lähteä kolistelemaan, kun matkustusinnostus iskee. Matkan varaaminen käy käden käänteessä omalla sohvalla istuskellen muutamalla klikkailulla.  Matkailu on osa nykypäivää ja maailma tuntuu myös pienentyneen, lähes kaikki maailman kolkat ovat saavutettavissa ja ulottuvillamme. Tavanomaisten lähialueille ja kaukomaille suuntautuvien lomamatkojen lisäksi seikkailu- ja elämysmatkat lisäävät suosiotaan.

Matkailijoiden joukossa on nykyisin iäkkäitä, kroonisesti sairaita ja raskaana olevia henkilöitä. Hyvät neuvot, ehkäisevät toimenpiteet (rokotukset) ja ajantasaiset tiedot kohdemaasta ovat kaikille matkaan lähtijöille tärkeitä. IBD-potilaat matkustelevat myös paljon joko työkseen tai huvikseen. Tulehduksellinen suolistosairaus ei yleensä estä matkailua Suomessa, mutta ulkomaan matka altistaa meidät monille muutoksille; erilaiselle ruoalle, bakteerikannalle sekä hygieniatasolle. Jos mahdollista, matka olisi hyvä ajoittaa sairauden rauhalliseen vaiheeseen. Lääkehoitoa täytyy jatkaa tietysti matkallakin, hygieniasuosituksia on hyvä noudattaa tehostetusti sekä välttää sellaisia tekijöitä, jotka saattavat pahentaa suolitaudin oireita. Jos sairaus on aktiivisessa vaiheessa, on matkakohteen valinta erityisen tärkeää. Matkailun suurimmat terveysriskit ovat kuitenkin matkaripuli, alkoholi, liikenne ja sukupuolitaudit.

Matkaripuli saadaan tavallisesti epäpuhtaan ruoan ja juoman välityksellä. Ruokien valinnassa pätee vanha sanonta edelleenkin: ”boil it, cook it, peel it – or forget it”. Pullottamaton vesi, pitopöydät (missä ruoka saattaa seistä pitkäänkin), majoneesipohjaiset salaatit, irtojäätelöt ja jääpalat saattavat aiheuttaa ikävän yllätyksen. Hedelmät kannattaa kuoria aina itse ja ruoan pitäisi olla kuumaa ja olisi hyvä käyttää vain pullotettuja juomia. Turistiripulin riski on Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa huomattavan suuri esimerkiksi Eurooppaan verrattuna. Elintarvike- ja käsihygienia on paras tapa ehkäistä matkaripulia. Käsien pesu saippualla ja desinfektio ennen ruokailua on hyvä muistaa. Tutkimusten mukaan maitohappobakteerien teho turistiripulin ehkäisyssä on melko vaatimaton. Jos ripuli on lievää, hoidoksi riittävät lepo ja runsas nesteiden juominen sekä kevyt ja helposti sulava ruoka. Jos oireet ovat tätä voimakkaammat ja jos sairauteen liittyy kuume ja veriripulia, kannattaa hakeutua lääkärin arvioon mahdollisen mikrobilääkityksen aloittamista varten. Ripulilääkkeitä voi myös käyttää, jos ei ole kuumetta tai veriripulia. Jos sairastuu matkalla tai vaikka vasta matkan jälkeen, on hyvä olla yhteydessä omaan hoitavaan yksikköönsä. Ulostenäytteet on tärkeä jättää tutkittavaksi, vaikka oireet alkaisivat vasta kotimaahan palattua.

Monia tarttuvia infektiosairauksia voidaan estää rokotuksin. Monet IBD-potilaat käyttävät elimistön immuunijärjestelmään vaikuttavaa lääkitystä (kortikosteroidit, atsatiopriini, 6-merkaptopuriini, metotreksaatti, siklosporiini, systeemisesti vaikuttavat biologiset lääkkeet ja suolistoselektiivinen biologinen lääke). Rokotustarve kannattaa aina tarkistaa hyvissä ajoin ennen matkalle lähtöä, jotta rokotukset ehditään hoitaa kuntoon ja rokotusvaste ehtii muodostua elimistössä. Jotkut rokotukset vaativat useamman rokotuskerran muutaman kuukauden välein. Esimerkiksi puutiaisaivokuumerokotussarja (punkkirokotus eli TBE-rokote) kannattaa aloittaa jo talvella, jotta rokotussuoja olisi kesällä valmis. Voimakkaasti puolustuskykyyn vaikuttavien lääkkeiden kanssa ei kaikkia rokotteita voi ottaa ollenkaan tai rokotussuoja saattaa jäädä tällöin hieman tavallista heikommaksi. Eläviä, heikennettyjä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita ei suositella otettavaksi näiden lääkitysten aikana ollenkaan, ellei lääkitystä tauota ennen ja jälkeen rokotuksen. Tämä ei IBD-potilaiden kohdalla useinkaan ole mahdollista.

Aikuisten IBD-potilaiden perusrokotus Suomessa ja ulkomailla on kurkkumätä ja jäykkäkouristusrokotus (difteria-tetanus eli dT). Tämä rokote voidaan antaa kaikille lääkityksestä riippumatta ja se vaatii tehostamista 10 vuoden välein.

MPR-rokote suojaa tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta. Jos et ole lapsena sairastanut näitä tauteja tai saanut kahta annosta MPR-rokotetta, saatat tarvita tämän rokotteen. Rokote sisältää kuitenkin eläviä, heikennettyjä viruksia, joten lääkityksen ja rokotuksen yhteensopivuus tulee tarkastaa.

Kausi-influenssarokotetta suositellaan kaikille paljon matkustaville, yli 65-vuotiaille, alle 3-vuotiaille ja kaikille sairautensa ja lääkityksensä vuoksi riskiryhmiin kuuluville henkilöille. Se on nykyisin maksuton lähes kaikille. Rokotetta on saatavilla Suomesta vain syyskuusta seuraavan vuoden kevääseen. Kausi-influenssarokote on otettava joka syksy ennen epidemian alkua, koska influenssavirukset ovat hyvin muuntautumiskykyisiä ja edellisen vuoden rokote ei enää anna riittävää suojaa.

Poliorokotetta ei tarvitse tehostaa enää, jos matka ei suuntaudu sellaiselle seudulle, jossa poliota vielä esiintyy maailmassa (mm. Pakistan ja Afganistan). Poikkeuksena on Saudi-Arabia, jossa saatetaan vaatia rajalla todistus rokotuksen ottamisesta.

Nämä rokotteet ovat maksuttomia suomalaisen rokotusohjelman perusteella ja saatavilla omalta terveysasemalta tai työterveyshuollosta. Lisärokotussuojaa voivat kaikki hankkia omakustanteisesti lääkärin kirjoittamalla reseptillä. Paljon matkustavien kannattaa ottaa lisäksi rokotukset tarttuvia maksatulehduksia vastaan (hepatiitti A- ja B-rokotus).

Ota lääkkeesi mukaan matkalle ja huolehdi siitä, että niitä on riittävästi mukana. Lääkkeet pakataan käsimatkatavaroihin, niistä on hyvä olla mukana myös e-reseptin potilasohje. Jos lääkkeet vaativat kylmäkuljetusta, huolehdi siitä, ettei kylmäketju katkea. Lentoyhtiöllä ei ole velvollisuutta huolehtia matkustajan lääkkeistä. Kylmälaukkuja lääkekuljetukseen on saatavilla mm. verkkokaupasta. Jos tarvitset lääkehoitoon neuloja ja ruiskuja, tarvitset siihen englanninkielisen THL:n todistuksen hoitavasta yksiköstäsi. Kannattaa pyytää myös englanninkielinen todistus sairaudestaan tai terveydentilastaan itselleen.

IBD-sairauksiin liittyy lisääntynyt laskimotukosriski. Lentomatkailu ja pitkään paikallaan istuminen autossa ja junassa lisäävät riskiä entisestään. Laskimotukoksen ennaltaehkäisy on tärkeää etenkin mantereiden välisillä lennoilla. Lennon aikana kannattaakin nauttia muita kuin kahvia ja alkoholipitoisia nesteitä runsaasti, sekä jumpata jalkoja ja jaloitella usein WC:hen. Lentosukat ovat myös suositeltavia.

EU- ja Eta-maissa on maiden välisten sopimusten vuoksi lakisääteinen terveysturva, joka takaa jonkinlaisen perusturvan tapaturman ja sairauden varalle. On kuitenkin enemmän kuin suositeltavaa ottaa tämän lisäksi matkavakuutus, joka takaa laajemman turvan. Yleisesti matkavakuutus korvaa matkan aikana sattuneen äkillisen sairastumisen tai tapaturman hoitokulut ja kotiinkuljetuksen tietyin ehdoin.  On erittäin tärkeää tiedostaa, että yleensä aiemmin todetun kroonisen sairauden osalta taudin äkillisessä ja odottamattomassa pahenemisvaiheessa korvataan vain ensiapuluonteinen hoito, eikä välttämättä kotiinkuljetuskustannuksia. Matkavakuutusasioissa kannattaa olla yhteydessä omaan vakuutusyhtiöön.

Eurooppalaisen sairaanhoitokortin voivat tilata Kelalta maksutta kaikki Suomen sairausvakuutukseen kuuluvat henkilöt. Kortti on voimassa kaksi vuotta ja Kela postittaa uuden kortin aina automaattisesti ennen voimassaolon päättymistä.

Kannattaa suojata iho ja silmät auringon UV-säteilyltä hyvin. Vaatetus, korkeakertoimiset suojavoiteet ja hyvät aurinkolasit ovat kannattava satsaus ihon ja silmien terveyteen. Jotkut lääkkeet saattavat herkistää ihoa auringon valolle tai vaikuttaa ihon puolustusmekanismien toimintaa heikentävästi. Kevyt päivetys iholla on varmasti useammille meistä huomattavasti pukevampi kuin kirkkaan punainen väritys, jolla on lisäksi epäedullinen vaikutus ihon terveyteen.

Muistathan vielä suojautua hyönteisen ja matelijoiden välittämiltä infektiolta sekä puremilta. Hyönteiset levittävät monia virus-, bakteeri- ja loisinfektioita. Näitä ovat mm. puutiaisaivokuume, borrelioosi, keltakuume, malaria, denguekuume, zikavirusinfektio. Hyönteisten pistolta voi suojautua vaatetuksella ja hyönteismyrkyillä kaikkina vuorokauden aikoina. Raskaana olevia suositellaan harkitsemaan ei-välttämättömän matkan lykkäämistä epidemia-alueelle, missä zikavirus leviää aktiivisesti. Tropiikin kohteisiin matkustavan täytyy aina selvittää malaria-lääkityksen tarve matkakohteessa. Makeissa luonnonvesissä uimista ei suositella trooppisilla alueilla.

Sukupuoliteitse tarttuvat taudit ovat merkittävä matkailuun liittyvä terveysriski. Toisin kuin monet muut sairaudet, ne ovat helposti vältettävissä oikealla käyttäytymisellä. Sukupuolitautien ehkäisyyn on olemassa vain hepatiitti-B- ja papilloomavirusrokote. Ainoa varma keino välttää tartunta on välttää tilapäisiä seksisuhteita. Tilapäisissä seksisuhteissa kondomin käyttö on hyvin tärkeää. Kaikissa maissa ei ole kuitenkaan saatavilla helposti kondomeja. Kuumassa ilmanalassa kondomien säilyvyysaika on vain muutama kuukausi. Parasta on ottaa kondomit mukaan Suomesta.

Kannattaa olla rohkeasti yhteydessä omaan hoitavaan yksikköön, jos sinulla on jotain kysyttävää matkustuksen ja IBD-sairauden sekä lääkehoitosi suhteen. Mukavaa matkaa ja nauti lomastasi!

Alla on tärkeitä osoitteita, kun suunnittelet matkaasi.

http://www.terveysportti.fi/terveysportti/koti

www.kela.fi/  

www.tulli.fi/

www.fimea.fi