Merja Partio-Uitti

Mindfulness- tietoinen läsnäolo

03.08.2016

Ihmismieli liikkuu usein hallitsemattomasti menneessä ja tulevassa. Voi olla vaikeaa pysähtyä nykyisyyteen ja rauhoittua kuuntelemaan itseään. Menneiden ja tulevien murheiden ja vastoinkäymisten muistelu tai ajattelu sekä itsemme vertaaminen muihin ihmisiin tuottaa meille usein kärsimystä, hankalaa oloa ja paineita. Haluaisimme olla vahvoja ja hallita ajankäyttömme. Heikkoutta ja uupumusta ei juuri suosita yhteiskunnassamme. Täytyy olla tehokas ja positiivinen. Tämän vuoksi erilaiset hyvinvointia ja arjen hallintaa lisäävät menetelmät ja harjoitusohjelmat ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina. Epävarmuuden ja elämän hallitsemattomuuden sietämistä sekä hetkessä olemista pitää nykyihmisen erikseen opetella.

Mindfulness-käsitteellä tarkoitetaan hyväksyvää, tietoista läsnäoloa. Vapaasti suomennettuna se on mielentäydeltä läsnä juuri tässä elämän hetkessä ja itsessä – kehossa, mielessä ja sisäisissä kokemuksissa. Mindfulness on elämäntapa sekä itsehoidollinen tekniikka. Mindfulness-tietoisuustaidot johdattavat harjoittajansa oman potentiaalin, vahvuuksien sekä voimavarojen äärelle. Tietoinen läsnäolo tarkoittaa tarkkaavaisuuden suuntaamista juuri käsillä olevaan hetkeen. Se on pysähtymistä tässä ja nyt. Mindfulness on mielen joustava tila, jossa ihminen on valpas ja aktiivinen huomaamaan uudet asiat sekä tiedostamaan omat tunteensa ja ajatuksena.

Tietoisen läsnäolon taidot pohjautuvat alun perin zen-buddhalaiseen filosofiaan. Vaikka mindfulnessin juuret ovat buddhalaisuudessa, on menetelmä riisuttu kaikista uskonnollisista vaikutteista. Mindfulnessia on tutkittu 30 vuoden ajan aivotutkimuksen ja lääketieteen parissa ja sitä sovelletaan nykyisin terveydenhuollossa, koulutuksessa ja työelämässä.

Mindfulness on tunne- ja toimintatottumusten taitavaa säätelyä edistävä toimintatapa. Säännölliset harjoitukset auttavat tehokkaasti hoitamaan tunne-elämän epävakaisuutta, stressiä, uupumista, murehtimissairauksia ja masennusta. Tutkimustulosten mukaan tietoinen, hyväksyvä läsnäolo parantaa stressinhallintaa. Stressi on tila, johon liittyy fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista oireilua tai toimintahäiriöitä. Tästä seuraa, että ihminen tuntee, ettei pysty vastaamaan tai selviytymään itseensä kohdistuviin vaatimuksiin ja odotuksiin. Stressi sinänsä kuuluu normaaliin elämään, mutta jatkuva tai voimakas stressi voi olla haitallista terveydelle. Stressiin liittyvien sairauksien ja masennuksen on todettu lievittyvän mindfulness-menetelmän avulla. Myös kroonisen kivun hallinta paranee. Ahdistuneisuus ja pelot lievittyvät ja elinvoima lisääntyy. Lisäksi aggressiivisuus vähenee, havaintokyky paranee ja omat valinnat vahvistuvat.

Mindfulness on siis tutkitusti hyvä keino hallita stressiä; työperäistä tai vaikeisiin elämäntilanteisiin liittyvää stressiä. Tietoinen läsnäolo ei keskity itse vaikeuksiin tai kipuun, vaan niiden kohtaamiseen lempeästi ja hyväksyvästi. Mindfulness-tekniikka opettaa ihmistä huomaamaan uudet asiat sekä näkemään asiat uusin silmin. Tätä hetkeä havainnoidaan tietoisesti, ilman arvostelua. Ihminen on herkkä ympäristölle ja sitoutuu käsillä olevaan hetkeen. Mindfulness ei ole siis pelkkä rentoutumis- tai keskittymisharjoitus eikä uskonnollinen tai hengellinen harjoitus. Siinä ei pyritä transsiin eikä muuttamaan tietoisuutta. Mindfulness lisää ihmisen tyyneyttä, usein myös ihmisen iloa ja energisyyttä. Tavoitteena on luoda uudenlainen suhtautuminen omiin kokemuksiin ja tuntemuksiin. Tavoitteena on lisäksi oman olon kuunteleminen ja oman ”sisäisen ja viisaan neuvonantajan” kuunteleminen.

Mindfulness lupaa juuri sitä, mitä nykyajan kiireinen ja stressaantunut, ylikierroksilla käyvä ihminen tarvitsee. Rauhoittumisen taito puuttuu monilta ihmisiltä, jotka ovat stressaantuneita, eivätkä osaa hiljentää vauhtia. Tietoisen läsnäolon taidosta voi saada apua mm. työstressiin, unen pulmiin, keskittymiseen tai murehtimiseen. Itsehavainto- ja tunnesäätelykyky kasvaa ja omien ajatusten ja tunteiden hyväksyntä lisääntyy. Mindfulness-tekniikka vahvistaa kehoa ja mieltä sekä tuo sisäistä tasapainoa ja rauhaa elämään. Rauhoittumisen taitoa opetetaan nykyisin usein työterveyshuollossa tai työyhteisöohjauksissa. Aiheesta on paljon oppaita ja kirjallisuutta. Myös monet yksityiset yritykset järjestävät erilaisia kursseja ja koulutuksia aiheesta. Internetistä voi helposti tutustua erilaisiin käytännön harjoituksiin ja sovelluksiin mindfulness- tekniikasta ja – filosofiasta, jotka auttavat parantamaan uupumusta, masennusta ja ahdistusta sekä rentoutumaan ja saavuttamaan hyvinvointia. Työssä tietoisuustaidot auttavat keskittymään tekeillä olevaan asiaan, jolloin tulokset ja tehokkuus voivat parantua. Myös ihmissuhde – ja vuorovaikutustaidot saattavat parantua uusien ajatusmallien ja suhtautumistapojen ansiosta. Taito olla läsnä perheen ja ystävien kanssa lisääntyy ja mm. menneiden turha märehtimien vähenee. Latautuminen ja rentoutuminen vapaa-ajalla helpottuvat, jopa urheilussa tekniikasta on apua. Tilanteen nollautumiskyky epäonnistumisen jälkeen paranee ja kehon viestit aistii paremmin itsetuntemuksen parantuessa. Flow-tilaan pääseminen helpottuu. Moni menetelmää kokeillut on huomannut saaneensa lisää esiintymisvarmuutta ja uskoa itseensä sekä tuntemaan myötätuntoa muita ihmisiä kohtaan. Ajattelun avartuminen antaa meille joka tapauksessa uudenlaista näkökulmaa itseemme ja on luonnollinen tapa tutustua itseen.

Tietoisen läsnäolon harjoituksia voi kokeilla mm. seuraavista linkeistä

http://mindfulness-sivut.fi/tuotteet/mindfulness-harjoituksia/

http://.valtiokonttori.fi/download/noname/%7B2184F46C-2CD5-4F1D-92B7-4541E131C7FE%7D/88958

 

Lähteet:

Liira J, Kinnunen-Amoroso M, Pasternack I, Redemann B, Räisänen K, Jalonen P, Ahola K, Ruotsalainen J, Sauni R, Työhön liittyvä stressi. Työterveyshuollon hyvät käytännöt 22.11.2010.

Suomala T, Rauhoittumisen taidosta apua unen pulmiin ja murehtimiseen. Työterveyslääkäri 2011, 29(4):109-111.

www.valtiokonttori/tietoinen läsnäolo