Soile Salo-Hartikainen

Mitä tapahtuu IBD-potilaan pistosopetuksessa?

15.04.2022

Sana pistosopetus voi antaa vääränlaisen kuvan tilanteesta, kun potilas tulee hänelle varattuun pistosopetukseen, jossa käydään läpi lääkkeen käyttöön liittyviä asioita yhdessä potilaan kanssa. Parempi termi voisi olla lääkehoidon ohjaus.

Jokaisella potilaalla on oikeus lääkehoidon ohjaukseen. Näin todetaan myös Sic!-lehdessä (nro 1/2021, Luotettava lääkeinformaatio on edellytys turvallisen lääkehoidon toteutumiselle): ”Lääkkeen käyttäjällä on oikeus näyttöön perustuvaan ja hänen lääkehoitoaan tukevaan lääkeinformaatioon. Omasta lääkkeestä saatu tieto on edellytys sille, että lääkehoito onnistuu turvallisesti.”

Kun potilas tulee pistosopetukseen ja mahdollisesti uuden lääkehoidon aloitukseen, on potilasta hyvä alussa muistuttaa lääkehoidon tavoitteista. Näitä ovat remission induktio eli oireiden lievenemisen aikaansaaminen ja sen ylläpito, limakalvon parantuminen, sairauteen liittyvien komplikaatioiden esto ja elämänlaadun paraneminen.

Koska biologiset lääkkeet ja itsepistettävät hoitovaihtoehdot ovat lisääntyneet, potilaat tulevat pistosopetukseen, toiset jopa useamman kerran lääkehoidon vaihtuessa. Ennen biologisen lääkehoidon aloitusta potilas käy tarvittavissa laboratoriokokeissa.

Seuraavassa kerron itse pistosopetustilanteesta, miten se Meilahden sairaalassa yleisimmin toteutuu.

Vastaanottotilanteessa IBD-hoitajan luona tarkistetaan esimerkiksi potilaan pituus, paino, verenpaine, pulssi ja lämpötila. Yleisvointia voidaan arvioida erilaisin mittarein kuten omavointikyselyllä. Potilaalta tiedustellaan myös muista terveyteen vaikuttavista tekijöistä, kuten tupakoinnista, alkoholin käytöstä, rokotuksista, toteutuneesta hammashoidosta ja vesirokon sairastamisesta.

Pistämistekniikkaa harjoiteltaessa lähdetään usein liikkeelle pistosopastusvideoiden katselusta. Jotta potilas saa tuntumaa varsinaiseen pistostilanteeseen, pistoksen antamista harjoitellaan ensin opetuskäyttöön tarkoitetulla demokynällä tai -ruiskulla. Harjoittelukäyttöön tarkoitetut kynät tai ruiskut eivät sisällä vaikuttavaa lääkeainetta.

Kun oikea pistämistekniikka on hallussa, potilas voi itse pistää annoksen tai pistoksen voi antaa potilaalle joku toinen henkilö, kuten perheenjäsen tai ystävä. Itse pistostapahtuma kestää lääkeannoksesta riippuen noin puolesta minuutista 5 minuuttiin. Esitäytetty lääkekynä tai -ruisku voidaan annostella, kun potilas on ensin tarkistanut tuotteen sekä tehnyt tarvittavat esivalmistelut lääkkeen pakkausselosteessa annettujen ohjeiden mukaisesti.

Osana lääkehoidon ohjausta IBD-hoitaja käy potilaan kanssa läpi potilasoppaan, joka sisältää tärkeää tietoa lääkkeen käytöstä potilaalle. IBD-hoitaja opastaa potilasta lääkkeen annosteluun, allergisiin reaktioihin ja muihin mahdollisiin haittavaikutuksiin liittyen. Lisäksi yhdessä käydään läpi myös lääkkeen säilyttämiseen, kuljettamiseen ja hävittämiseen liittyvät asiat.

Muita vastaanotolla keskusteltavia asioita ovat sosiaaliturvaan, rokotuksiin, ravitsemukseen ja elintarvikkeiden turvalliseen käyttöön liittyvät ohjeistukset. Esimerkiksi rokotusten suhteen on tärkeää muistaa, että osaa rokotteista ei saa käyttää biologisen lääkityksen aikana, kun taas osa rokotteista on sellaisia, jotka tulisi pitää voimassa ja ovat suositeltavia immunosupressiivista lääkehoitoa saaville potilaille. Immunosupressiivista lääkehoitoa saavien on lisäksi hyvä huomioida elintarvikehygieniaan liittyvät ohjeet, jotka löytyvät Ruokaviraston internetsivuilta. Vastaanotolla potilasta muistutetaan myös riittävästä kalsiumin ja D-vitamiinin saannista.

Vastaanotolta potilas saa mukaansa potilasohjeen ja -kortin, jossa vastaanotolla käydyt asiat ovat tiivistetysti vielä kerrottu. Potilaan lääkehoitoa tukemaan on lisäksi saatavilla erilaisia IBD-aiheisia oppaita. Näistä sekä muista tiedonlähteistä voit kysyä lisätietoa IBD-hoitajalta.

 

C-ANPROM/FI/IBDD/0229
02/2022