Merja Partio-Uitti

Uudet liikuntasuositukset

11.05.2016

Liikunnalla on todettu olevan useita terveyttä edistäviä vaikutuksia ihmiselle. Liikunta parantaa kaikkien terveyttä sekä ehkäisee sairauksia ja lievittää niitä. Lääkäriseura Duodecim on laatinut tammikuussa 2016 tuoreen Käypä hoito-suosituksen liikunnan terveysvaikutuksista.

Jokaisen aikuisen pitäisi liikkua säännöllisesti.  Aikuisten tulisi liikkua suosituksen mukaisesti vähintään 150 minuuttia eli 2,5 tuntia viikossa esimerkiksi reippaasti kävellen. Tämä toteutuu liikkumalla vähintään puoli tuntia joka päivä tai pidempi aika muutaman kerran viikossa. Raskasta liikuntaa, kuten juoksua, riittää 75 minuuttia viikossa. Kestävyystyyppisen liikunnan lisäksi suositellaan vielä vähintään kahdesti viikossa lihaksia ja niveliä kuormittavaa liikuntaa, joka auttaa ylläpitämään tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa. Oikein toteutetulla liikunnalla ei ole terveyshaittoja, mutta liikkumattomuus ja runsas istuminen on todettu terveydelle haitalliseksi.

Liikunta parantaa yleistä hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Säännöllinen liikunta ylläpitää fyysisen kunnon lisäksi myös mielen hyvinvointia. Fyysisen rasituksen yhteydessä aivoissa vapautuu hyvää oloa aiheuttavia endorfiineja eli luonnollisia kemiallisia aineita. Liikunta vähentää ahdistuksen ja masennuksen oireita, jopa yhtä tehokkaasti kuin masennuslääkkeet ja terapia. Liikunta lisää itsearvostusta ja kääntää huomion pois negatiivisista ajatuksista. Liikunta on kaikkien ulottuvilla; reipas kävely luonnossa ei vaadi muuta kuin sopivat jalkineet ja se on nyt siis vielä todettu hyvinkin terveysvaikutteiseksi ja kustannustehokkaaksi hoitomuodoksi kaikille, niin terveille kuin pitkäaikaissairaillekin.

IBD-potilaille hyvä fyysinen kunto on tärkeää siksi, että hyvän yleiskunnon omaava kestää paremmin ajoittaiset sairauden pahenemisvaiheet. Tärkeää on muistaa myös luustoa kuormittavan liikunnan vaikutus osteoporoosin ehkäisyssä. Sairauden aktiivisessa vaiheessa hankalat oireet ja pahenemisvaiheessa käytetyt lääkkeet (suuret kortisoniannokset) saattavat heikentää lihaskuntoa ja rajoittaa liikkumista tai urheilumuotoja. Usein kuitenkin, varsin pian pahenemisvaiheen jälkeen, voi palata takaisin myös fyysisesti rasittavan liikunnan pariin. IBD-potilaiden joukossa on myös menestyneitä kilpaurheilijoita, jotka ovat varmasti monelle kannustavana ja lohdullisena esimerkkinä siitä, että liikuntaa ei tarvitse lopettaa, vaikka sairastaakin pitkäaikaista, jatkuvaa sairautta. On vain tärkeää kuunnella kehoaan ja etsiä itselleen sopiva liikuntamuoto sairauden eri vaiheissa.

Tärkeää liikunnassa on säännöllisyys.  Liikunta helpottaa myös unen saantia ja unen laatua. Liikuntaa on myös hyötyliikunta. Jos aikaa liikunnalle on vaikea saada järjestettyä, voi liikunnan yhdistää hyvin myös osaksi arkirutiineja; kaupassa käyntiin, pihan hoitoon, työmatkaan jne. Liikunnan terveysvaikutukset näkyvät saman tien, jo yhden liikuntakerran jälkeen voidaan huomata edullisia vaikutuksia mm. ihmisen sydämen ja verenkiertoelimistön terveyteen, aineenvaihduntaan ja mielen hyvinvointiin. Tärkeää ei ole se, miten liikkuu, vaan se, että ylipäätään liikkuu. Jotkut saavat lisää motivaatiota tai tavoitteellisuutta liikuntaan monitoroimalla itseään; seuraamalla mm. aktiivisuuttaan ja unen laatuaan erilaisten aktiivisuusmittareiden tai -rannekkeiden avulla.

Pitenevä päivä ja lisääntyvä valon määrä toivottavasti houkuttelevat kaikkia lisäämään liikuntaa arkeen ja osaksi päivärytmiä. Sosiaalisia suhteitakin voi hoitaa liikkuen. Kävely- tai juoksulenkillä kaverin kanssa kunto kohenee huomaamatta maailman parannuksen lisäksi.

Lähde: Käypä hoito-suositus liikunnasta 1/2016