Merja Partio-Uitti

Vauvakuumetta?

13.03.2017

IBD-sairaudet (Crohnin tauti ja haavainen paksusuolen tulehdus) puhkeavat usein nuoruusiässä tai aikuisuuden kynnyksellä, jolloin perheen perustaminen ja lasten saaminen on ajankohtaista tai vielä edessäpäin.

Suurin osa IBD-potilaista on fertiili-ikäisiä ja noin puolet tulehduksellista suolistosairautta sairastavien naisten lapsista syntyykin vasta taudin toteamisen jälkeen.

Viime aikoina olemme saaneet usein kuulla tai lukea uutisia, että sinkkujen määrä Suomessa vain lisääntyy, naiset ovat liian nirsoja parinvalinnassa, naimisiinkin mennään liian vanhoina ja lapset syntyvät aivan väärän ikäisille vanhemmille. Jos nyt kuitenkin on käynyt kaikkien tilastojen vastaisesti niin onnellisesti, että olet löytänyt ihmisen, johon haluat sitoutua ja yrittää hänen kanssaan lasta, niin toivottavasti luettuasi seuraavan kirjoituksen, uskallat ryhtyä tuumasta toimeen!

Rauhallisessa vaiheessa oleva tulehduksellinen suolistosairaus ei yleensä vaikuta naisten hedelmällisyyteen ja lapsensaantimahdollisuuksiin. Aktiivinen tulehdus sen sijaan vähentää fertiliteettiä. Aliravitsemus ja painon lasku saattavat johtaa naisilla kuukautisten poisjääntiin.  Miehillä IBD ei sinänsä vaikuta hedelmällisyyteen, mutta siemennesteen laatu voi sairaudesta (Crohnin tauti) tai lääkityksestä johtuen olla hieman normaalia huonompi. Siittiöiden määrä ja liikkuvuus saattavat vähentyä tiettyjen lääkitysten aikana (sulfasalatsiini, kortisoni suurina annoksina).

Metotreksaatti-lääkityksen on todettu aiheuttavan sikiölle epämuodostumia ja jopa sikiökuolemia eli se on teratogeeninen valmiste eli ehdottamasti vältettävä lääke raskauden aikana. Sekä naisten ja miesten on lopetettava lääkitys vähintään 3-6 kuukautta ennen suunniteltua raskautta.

Lääkityksessä perussääntö on se, että lääkitystä ei suositella keskeytettävän raskauden aikana (poikkeuksena siis metotreksaatti hyvissä ajoin, biologiset lääkkeet tauotetaan ennen viimeistä raskauskolmannesta ja siprofloksasiinia vältetään ensimmäisen raskauskolmanneksen ajan), koska siitä saatava hyöty on suurempi kuin mahdolliset haitat. Jokaisen IBD-potilaan lääkitys harkitaan kuitenkin tapauskohtaisesti oman hoitavan yksikön toimesta.

Yleensä IBD-potilaan raskaus sujuu ongelmitta, jos sairaus on ollut rauhallisessa vaiheessa ennen raskauttakin. Jos tauti on ollut hedelmöitysvaiheessa aktiivinen, se usein pysyy aktiivisena myös raskausajan. Tämän vuoksi on hyvä ajoittaa raskaus sairauden rauhalliseen eli remissiovaiheeseen.

IBD-potilaille ja kaikille muillekin raskautta suunnitteleville sekä odottaville äideille (12. raskausviikkoon asti) suositellaan foolihappolisää 0,4 mg eli 400 µg/ vrk. Folaatti kuuluu B-ryhmän vitamiineihin. Sulfasalatsiini-lääkityksen käyttäjät tarvitsevat foolihappoa vielä tavallista suositusta enemmän. Lääkitys pitäisi aloittaa jo 1-3 kuukautta ennen raskautta. Riittävä foolihapon saanti vähentää synnynnäisten epämuodostumien, erityisesti hermostoputken sulkeutumishäiriön vaaraa. Folaatin saanti ravinnosta on usein suomalaisilla liian vähäinen. Parhaita folaatin lähteitä ravinnosta ovat tuoreet kasvikset, hedelmät, marjat ja täysjyvävalmisteet. Tavallisimmat markkinoilla olevat monivitamiinivalmisteet sisältävät yleensä 300–400 µg foolihappoa.

IBD-potilailla on raskauden aikana samat ravintosuositukset kuin muillakin odottavilla äideillä. Riittävästä raudan, kalsiumin ja D-vitamiinin saannista täytyy huolehtia. Lisäksi tietyistä ruoka-aineista annetaan neuvolassa vältettävien aineiden lista. Raskaana olevien täytyy välttää maksaruokia, pastöroimattomia maitotuotteita (jotkut tuorejuustot ja tilamaito), home- ja kittijuustoja (ovat usein pastöroitujakin) sekä tyhjiö- ja suojakaasupakattuja graavattuja tai kylmäsavustettuja kalatuotteita sekä mätiä. Edellä mainittuihin tuotteisiin liittyy kohonnut listeria-bakteerin aiheuttama listerioosiriski. Raskausaikana on hyvä huolehtia käsienpesusta ennen ja jälkeen ruoan käsittelyn. Kasvikset täytyy pestä perusteellisesti ja raaka liha kypsentää hyvin. Käsineitä suositellaan käytettäväksi puutarhatöissä ja kissanhiekkaa on syytä välttää toksoplasmoosin vuoksi.

IBD-potilaan laboratoriokokeissa näkyvät normaalit raskauden aikaiset muutokset. Raskauden aikana kiertävä verimäärä lisääntyy ja veri laimenee. Veren hemoglobiinipitoisuus laskee 20.–30. raskausviikolla. Verenpainetaso on usein myös hieman tavallista matalampi ja pulssi (sydämen syke) korkeampi. Tukostaipumus saattaa myös kasvaa.

Tähystystutkimuksia voidaan tehdä raskauden aikana tarpeen vaatiessa (tautiaktivaatio) tai erittäin hyvästä syystä (diagnoosin varmistaminen). Kontrollitähystykset voidaan tehdä vasta synnytyksen jälkeen. Esilääkityskin on mahdollista tähystystutkimuksen aikana.

Röntgen-ja magneettitutkimuksia ei raskauden aikana yleensä tehdä säteilyaltistuksen vuoksi. Ultraäänitutkimukset ovat turvallisia. Useimmiten IBD-potilaan suolitulehduksen seurannaksi riittävät tavanomaiset tulehdusta ja ravitsemustilaa kuvaavat verikokeet sekä ulosteen kalprotektiini-näyte. IBD-potilas on raskauden aikana normaalissa neuvolaseurannassa sekä myös IBD-sairauden seurannasta vastaavassa yksikössä. Tarvittaessa hän voi olla myös synnytyssairaalan sisätautilääkärin seurannassa. Tavallinen alatiesynnytys on yleensä mahdollinen. Synnytystavasta päätetään kuitenkin synnytyksen hoitavassa yksikössä.

Imetyksen hyödyt vastasyntyneelle ovat yleisesti tunnettuja. Imetys saattaa vähentää IBD:n puhkeamista lapselle. Äidin käyttämistä lääkkeistä vain hyvin pieni osa erittyy maitoon ja useimpien IBD-sairauksien hoidossa käytettyjen lääkkeiden käyttöä pidetään täysin turvallisena. Metotreksaattia, siklosporiinia ja IBD:n hoidossa käytettäviä antibiootteja ei suositella käytettävän imetyksen aikana.

Raskauden aikana odottavalle äidille voidaan myös antaa kausi-influenssarokote. Influenssan oireet saattavat olla raskauden aikana keskimääräistä vaikeammat ja jälkitautien riski suurempi. Raskaus itsessään aiheuttaa immuunipuolustukseen muutoksia (lisää immunosuppressiota), jotka lisäävät riskiä sairastua vakavaan influenssaan. Riskiä lisää myös äidin perussairaus. Influenssaan sairastuneella ennenaikaisen synnytyksen riski on kohonnut. Influenssarokote suojaa myös vastasyntynyttä lasta noin 6 kk:n ikään asti.

Rutiinirokotuksia tai -tehosteita ei suositella annettavaksi raskauden aikana. Raskaana olevia voidaan kuitenkin rokottaa, jos tilanne vaatii sitä (epidemia, välttämätön matka). Eläviä, heikennettyjä sekä eläviä taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita suositellaan kuitenkin välttämään raskauden aikana.

Vastasyntyneelle, IBD-potilaan lapselle, jonka äiti on käyttänyt biologista lääkitystä raskauden aikana, ei voida antaa rotavirusrokotetta tavallisen suomalaisen rokotusohjelman mukaisesti. Elävää virusta sisältävä rota-rokote voidaan antaa lapselle vasta, kun biologinen lääkitys on poistunut lapsen verenkierrosta eli yleensä vasta noin 6 kk:n iässä.

Taipumus IBD-sairauksiin on nykytiedon mukaan perinnöllistä. Crohnin taudissa riski on hieman suurempi kuin haavaista paksusuolitulehdusta sairastavalla. Riski on kaiken kaikkiaan melko pieni, riski kuitenkin kohoaa, jos molemmilla vanhemmilla on IBD-sairaus.

Kannattaa rohkeasti ottaa perheenlisäyssuunnitelmat puheeksi oman hoitavan yksikön lääkärin ja IBD-hoitajan kanssa. Lääkäri osaa kertoa, onko sairautesi vaihe ja lääkityksesi optimaalinen raskaudelle. Hoitavasta yksiköstäsi saat tietoa ja tukea raskauden suunnitteluun ja sen kulkuun monissa mieltä askarruttavissa kysymyksissäsi.

Ihanaa haikaran tulon odotusta! Jokainen vastasyntynyt on ruusunpunainen, suuri ihme!