Milla-Maria Tauriainen | Julkaistu 28.12.2019
Lapsen vatsavaiva – milloin on kyse IBD:stä?
Lasten vatsavaivojen syyt ovat erilaisia eri ikäisinä. Vaikka IBD:hen voidaan sairastua minkä ikäisenä vaan, tavallisimmin siihen sairastutaan lapsuuden aikana murrosikäisenä. 10-15%:lla lapsia on kuukausia kestäviä vatsavaivoja, mutta puolellakaan heistä ei todeta mitään erityistä tautia vaivojen taustalla. Hälyttäviä oireita, jotka viittaavat toiminnallisten hyvänlaatuisten tilojen sijaan IBD:hen, ovat kasvun häiriö, kuumeilu, laihtuminen, toistuva oksentelu, nielemisvaikeus, veriripuli tai…
Milla-Maria Tauriainen | Julkaistu 12.11.2019
IBD ja trombiriski – verisuonitukosten ehkäisy ei saa unohtua
Tromboosit eli verisuonitukokset ovat esiintymiseltään (1-7% IBD-potilailla) seuraavaksi yleisin IBD:n suoliston ulkopuolinen ilmentymä heti spondylartropatioiden (12-23%:lla) jälkeen. Ensimmäisen kerran niiden yhteys IBD:hen kuvattiin 1936 Bargenin ja Barkerin toimesta. IBD-potilaan trombiriski on alle 40-vuotiailla 6-kertainen verrattuna taustaväestöön. IBD:n pahenemisvaiheessa riski on yli 6-8 -kertainen. Kun on tarkasteltu erilaisia sairausryhmiä ja niiden yhteyttä verisuonitukoksiin, on havaittu, että…
Milla-Maria Tauriainen | Julkaistu 02.10.2019
Tulehduksellisten suolistosairauksien historia – pintaa syvemmältä
Olipa kerran kuningas, joka sairastui vakavasti. Hänelle tuli voimakkaita vatsakramppeja ja vaikeaa ripulia, ja hän ajautui koomaan. Ensihoitona häneltä iskettiin verta pois sekä oikeasta että vasemmasta kädestä. Seuraavaksi hänelle annettiin peräruiskeita, jotka koostuivat 15 eri ainesosasta. Näistä keinoista ei ollut apua, joten edettiin seuraaviin hoitoihin: pää ajeltiin kaljuksi ja hänen päähänsä poltettiin rakkoja. Jotta hänen…
Milla-Maria Tauriainen | Julkaistu 16.08.2019
Suojaako helikobakteeri IBD:ltä
Helikobakteeri (Helicobacter pylori) on vuonna 1983 löydetty gram-negatiivinen spiraalin muotoinen taudinaiheuttaja. Helikobakteeri saadaan lapsuudessa vanhemmilta tai isovanhemmilta syljen välityksellä. Maailmanlaajuisesti helikobakteeria löytyy jopa puolella maapallon väestöstä. Suomessa ja muissa kehittyneissä maissa sen esiintyvyys on merkittävästi vähentynyt viime vuosikymmeninä. Mitä nuorempi henkilö on kyseessä, sitä epätodennäköisemmin hän kantaa helikobakteeria. 1990-luvun lopulla 45-vuotiailla helikobakteeria esiintyi 12 %:lla…
Milla-Maria Tauriainen | Julkaistu 03.06.2019
Crohnin tautiin liittyvät perianaalifistelit ja –paiseet
Crohnin tauti voi esiintyä missä tahansa ruoansulatuskanavan osassa aina suusta peräaukkoon saakka. Crohnin taudissa suoliston limakalvon tulehdus ulottuu pintaa syvemmälle, toisin kuin haavaisessa paksusuolen tulehduksessa. Tauti voi aiheuttaa läpi suolen seinämän ulottuvan tulehduksen ja voi johtaa suolen seinämän läpi ”porautuviin” fisteleihin eli käytäviin. Fisteli voi syntyä esimerkiksi suolesta suoleen, suolesta emättimeen, suolesta virtsarakkoon tai suolesta…
Milla-Maria Tauriainen | Julkaistu 03.05.2019
Kivun hoidon erityispiirteet IBD-potilaalla
Kipu lisää stressin määrää, aiheuttaa psyykkistä sairastuvuutta, heikentää elämänlaatua sekä sosiaalista kanssakäymistä ja terveydenhuollon kustannuksia. Inhimillinen kärsimys lisääntyy. Kivun kroonistuessa kipuaistimuksen käsittely hermostossamme muuttuu ja voi vaikuttaa kivulle herkistymiseen. Jo 20 vuotta sitten artikkeleissa alettiin todeta, että kivun hoidosta IBD-potilaalla on liian vähän tutkimustietoa. IBD-potilaalla esiintyy vatsakipua pahenemisvaiheen yhteydessä jopa 70 %:lla ja kipuaistimukset voivat…
Milla-Maria Tauriainen | Julkaistu 25.03.2019
IBD & pelko – pitääkö olla huolissaan?
YLE:llä uutisoitiin nuorten naisten olevan miehiä huolestuneempia. Terve ihminenkin murehtii monenlaisia asioita. Miksi IBD-potilas ei olisi huolestunut? Pelkääkö hän jopa enemmän? Aiheet, jotka aiheuttavat pelkoa ja huolestuneisuutta ovat osittain samoja kuin sellaisilla henkilöillä, joilla ei ole IBD:tä. Vaikka IBD:ssä ei olisi tautiaktiivisuuttakaan, huolet ovat silti yleisiä. Tauti ei siis unohdu remissiossakaan. Kipu ei ole kenenkään…
Milla-Maria Tauriainen | Julkaistu 28.02.2019
Iäkkään naisen pitkäaikainen ripuli – mikroskooppinen koliitti
Tyypillinen potilas, joka sairastuu mikroskooppiseen koliittiin, on keski-ikäinen tai iäkkäämpi nainen. Ilmaantuvuushuippu mikroskooppisessa koliitissa on 60-65-vuoden iässä. Tautia voi tosin esiintyä myös miehillä ja nuorilla. Jos potilaalla on jo jokin toinen autoimmuunisairaus, kuten tyypin I diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta tai keliakia, on riski sairastua mikroskooppiseen koliittiin taustaväestöä suurempi. Mikroskooppinen koliitti luokitellaan paksusuolen koepalojen mikroskooppitutkimuksen perusteella kollageenikoliittiin…
Perttu Lahtinen | Julkaistu 16.11.2018
Ohutsuolen ihmeelliset tutkimusmenetelmät
On rauhoittavaa tietää, että suolistoa ja sen sairauksia päästään nykyään tutkimaan muillakin laitteilla kuin kirurgin veitsellä. Taipuisat ystävämme kolonoskooppi ja gastroskooppi, ovat mullistaneet suolistosairauksien diagnostiikan ja hoidon. Näillä letkutähystimillä nähdään toisaalta paksusuoli ja toisaalta ruokatorvi ja mahalaukku, mutta ohutsuoleen päästään molemmista päistä vain kurkistamaan. Tämä viitisen metriä pitkä lonkero lymyää vatsaontelossa kaiken maailman tähystelijöiden saavuttamattomissa….
Perttu Lahtinen | Julkaistu 13.07.2018
IBD ja liikunta
Tulehduksellisen suolistosairauden (engl. Inflammatory Bowel Disease, IBD) saaneet henkilöt elävät yhtä vanhoiksi kuin muukin väestö ja kohtaavat ajallaan sydän- ja verisuonitautien riskin, raihnaisuuden ja kaatuilun. Osteoporoosin riski on IBD- potilailla muita suurempi sekä suolitulehduksen että kortisonilääkityksen vuoksi. Liikunta pidentää ikää, parantaa elämänlaatua ja pärjäämistä erityisesti elämän loppuvaiheissa. Liikkumisen lisääminen vähentää ennenaikaisen kuoleman riskiä ilmeisesti sydän-…
Perttu Lahtinen | Julkaistu 13.06.2018
Maljapuhe IBD-potilaille, eli ajatuksia alkoholista
Alkoholi on kuulunut ihmisten elämään kautta aikain. On juhlittu yhteisiä saavutuksia, on haettu rohkeutta haasteiden edessä – onpa alkoholilla ollut ravitsemuksellistakin merkitystä – joskus ennen. Alkoholin tarpeellisuus ei ole enää yhtä ilmeistä, mutta sitä kulutetaan edelleen melkoisesti. Malja nostetaan, kun kohdataan ystävä – kun ollaan yksin, otetaan ryyppy. Alkoholia nautitaan tunnetilojen muutokseen, suruun ja riemuun…
Perttu Lahtinen | Julkaistu 13.05.2018
Haavaisen koliitin monet kasvot
Krooninen haavainen paksusuolitulehdus, lyhyemmin sanottuna koliitti on immuniteetin sairaus. Immuunijärjestelmän tehtävänä on tunnistaa omat rakenteet vieraista rakenteista – esimerkiksi tunnistaa elimistöön hyökkäävät tautia aiheuttavat bakteerit ja taistella niitä vastaan. Kun immuunijärjestelmä taistelee vaikkapa Salmonella-bakteereja vastaan, syntyy tulehdus. Immuunijärjestelmän mennessä sekaisin, saattaa järjestelmä aiheuttaa tulehduksen, vaikka viheliäisiä taudinaiheuttajia ei olisi. Varmuudella ei tiedetä, miten haavainen koliitti…
Perttu Lahtinen | Julkaistu 12.03.2018
Vatsakipu ja muuttunut suolen toiminta – IBD, IBS vai molemmat?
Kroonisesta tulehduksellisesta suolisairaudesta, Inflammatory Bowel Disease (IBD) kärsivillä, saattaa olla vatsavaivoja, jotka eivät liity suoliston tulehdukseen. Vatsa vaivaa vaikka tähystyksessä ei löytynyt mitään poikkeavaa. Tällaisia tuntemuksia on ajoittain kaikilla ihmisillä. Jos oireet ovat hankalia ja kestävät riittävän pitkään, puhutaan ärtyvän suolen oireyhtymästä, englanniksi Irritable Bowel Syndrome (IBS). IBS:n oireistoon kuuluu pitkittynyt toistuva vatsakipu, joka tyypillisesti…
Perttu Lahtinen | Julkaistu 12.02.2018
IBD-potilaallekin voi iskeä ummetus
Ripuli on kroonista suolitulehdusta sairastaville yleensä tutumpi seuralainen kuin ummetus. Suolen tulehduksen rauhoittuessa voi kuitenkin liian pikaiset ja turhan tiuhaan toistuvat vessareissut muuttua kauan odotetuksi ja hartaaksi toimitukseksi. Kroonista suolitulehdusta sairastaessa suoli on saattanut toimia vilkkaasti pitkään, kunnes onnistuneen lääkehoidon myötä tilanne saattaakin muuttua ja suoli alkaakin toimia normaalisti. Suolisto on saattanut tottua ja mukautua…
Marja Lohman | Julkaistu 06.11.2017
Masennusta – IBD:llä tai ilman
Marraskuu. Mustaa ja märkää. Mitäpä muuta mielen päällä kuin alakuloa. Ellei sitten villasukkia ja kynttilänvaloa. Vuodenajat ja valon vaihtelu vaikuttavat vointiimme ja olemukseemme. Luonnollista, olemmehan osa luontoa niin kuin muutkin olevaiset. Syksyisin ihminenkin alkaa valmistautua talveen. Askel hidastuu, sanat vähenevät, uni maistuu. Tekee mieli vain käpertyä, pysytellä omissa oloissa. Tai tekisi. Maailman meno vain ei…
Marja Lohman | Julkaistu 08.09.2017
IBD:n seurannasta
Kesä ohi. Loma loppu. Paluu aikatauluihin, velvollisuuksiin ja kiireisiin. Työ, omat ja perheen harrastukset, hammaslääkäri, verotoimisto, pensasaidan leikkuu ja lenkkitossut pitäisi ostaa. Ja kontrollikäynti poliklinikalla. Ärsyttävä muistutus ärsyttävästä taudista. Ihan turha, lääkkeetkin muistan ottaa. Miksi käydä vastaanotolla? Jo sanana kontrollikäynti on vastenmielinen. Mitä siinä kontrolloidaan? Potilastako, että pysyy ruodussa ja tekee ohjeitten mukaan? Nykyään puhutaan…
Marja Lohman | Julkaistu 05.07.2017
Himmailua
Olet mitä syöt. Oletko mitä katselet, kuuntelet, mitä luet, puhut ja kirjoitat? Näitäpä olen monesti mietiskellyt eri yhteyksissä. Mitä kaikkia vaikutuksia ympäristöstä tulevilla aistimuksilla on hyvinvointiimme ja terveyteemme? Mitä merkitystä on sillä, mitä ikkunasta katselemme päivästä päivään, mitä kuulemme ja kuuntelemme? Kuinka suuri vaikutus on olemiseemme oikeasti sillä, missä liikumme, millaisia ohjelmia katsomme, millaisia tekstejä…
Marja Lohman | Julkaistu 07.03.2017
Ihminen kauttaaltaan
Ihminen kokonaisuutena, osiensa summana. Palapelinä, jonka palat loksahtavat yhteen. Keho ja mieli. Nämä asiat ovat minusta olleet aina niin kiehtovia. Tuntuu ihmeelliseltä ajatella biljoonia soluja; kuinka ne kehittyvät, asettuvat kohdalleen ja muodostavat selkeitä kudoksia, elimiä, verisuonia, luita, ja kuinka ne toimivat loogisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Tietämys anatomiasta ja varsinkin fysiologiasta ja tautimekanismeista, molekyylitasollakin, lisääntyy kaiken aikaa….
Marja Lohman | Julkaistu 07.02.2017
Erilaisuudesta
Miksi tuo ihminen käyttäytyy noin? Miten tuolla toisella voi olla itsestään selvästä asiasta tuollaisia ajatuksia? Miten tuo on aina noin iloinen, vaikka elämä on kolhinut niin? Miksi minä sairastuin? Miksi minun sairauteni, vaikka on sama kuin tuolla toisella, käyttäytyy aivan eri tavalla? Pelkääkö tuo sairauttaan? Häpeääkö tuo toinen sairastumistaan? Me olemme erilaisia. Jokainen meistä on…
Nina Eriksson | Julkaistu 08.11.2016
661 sanaa seksistä
Kävin Tampereella tapaamassa ystävääni. Istuimme ravintolassa ja juttelimme – seksistä, koska Mirka on kaiken muun lisäksi seksuaalineuvoja. Tuntuu, että seksi ja seksuaalisuus on huomioitu potilastyössä pidempään ja laajemmin monissa muissa sairauksissa kuin IBD:ssä. Onneksi meille tämänkin alan lääkäreille ja etenkin IBD-hoitajille on yhä useammin tarjolla koulutusta seksuaaliasioista. Toivoisin, että jokainen luottaisi siihen, että voi puhua…
Nina Eriksson | Julkaistu 11.10.2016
Miten sinä toteutat lääkehoitoasi?
IBD:n hoitoa toteutettaessa tulisi potilaalla ja lääkärillä olla yhdessä laadittu tutkimuksia ja hoitoa koskeva suunnitelma. Joskus sen voi tehdä vuosiksi eteenpäin, mutta silloinkin se tulisi välillä muistaa tarkistaa. Joskus tuntuu, ettei mitään suunnitelmaa ehdi kirjatakaan, kun tauti taas yllättää ja kaikki menee uuteen mietintään. Lääkitys on keskeinen osa IBD:n hoitoa – sitä suunniteltaessa huomioidaan paitsi…
Nina Eriksson | Julkaistu 13.09.2016
Kuka on vastuussa sairautesi hoidosta?
Tulehduksellinen suolistosairaus toi loppuelämääsi lisätekijän. Sinä et ole tauti eikä tauti ole sinä. IBD on niin huonosti tunnettu sairaus, ettei onneksi ole termiä ”ibdeetikko”, niin kuin diabeetikko. Mukana tauti kuitenkin kulkee kuin naisella 41 numeron leveälestinen jalka ja joskus muotoaan muuttaen kuin miehen kaljuuntuva päälaki. Joskus tauti vie kaiken tilan kotona, kuten koliikista huutava vauva…
Nina Eriksson | Julkaistu 03.05.2016
Miksi ottaa rokotus?
Rokotukset ovat yksi lempiaiheistani IBD-saralla. Olen ehdottomasti rokotusmyönteinen ihmisenä ja lääkärinä. Lapseni oli koulunsa ensimmäinen poika, joka käveli terveydenhoitajan luo äitinsä ostaman HPV-rokotesarjan kanssa. Etsiessäni rokotuskorttia hänen lähtiessään armeijaan, hän kysyi, eikö riitä, että hän ilmoittaa saaneensa varmasti jo kaikki mahdolliset rokotukset! Kuuntelin kerran radio-ohjelmaa, jossa nigerialaisnainen kertoi lapsuudenperheestään, jolla oli onneksi varaa perusterveydenhuoltoon. Hän…
Nina Eriksson | Julkaistu 05.04.2016
Älä unohda tätä: Aurinko ja D-vitamiini
Edellisessä kirjoituksessani varoittelin auringon säteilystä enkä suinkaan aio nyt perua sanojani. Mutta on auringosta ja UV-säteistä myös hyötyä. Niitä käytetään joidenkin ihotautien, mm. atooppisen ihon ja psoriasiksen, hoidossa. On myös viitteitä, että tasainen auringonsaanti jopa vähentäisi joidenkin syöpien syntyä mahdollisesti D-vitamiinivaikutuksen kautta. Eikä edes kaltaiseni talvi-ihminen voi vähätellä päivänkehrän valon vaikutusta mielialaan! D-vitamiini, aurinkovitamiini, tai…
Nina Eriksson | Julkaistu 08.03.2016
Älä unohda tätä: Aurinko ja iho
Paljon, niin hyvää kuin pahaakin, tapahtuu ihanan, vaarallisen auringon ja ihmisen suurimman elimen, ihon (pinta-ala on 1,5-2 m2), välillä. Auringon säteilystä suurin osa on näkemäämme valoa ja lämpösäteilyä. Osa säteilystä on iholle haitallista UV-säteilyä. UV-säteily ruskettaa ja polttaa ihoa sekä lisää iästä ja perinnöllisistä taipumuksista johtuvaa ihon vanhenemista: rypistymistä ja värimuutoksia. UVA-säteily on pidempiaaltoista ja…
Nina Eriksson | Julkaistu 09.02.2016
Älä unohda tätä: Hampaat
70-luvulla rummutettiin voimalla hampaiden hoito-ohjeita: harjaus yli kaksi minuuttia kaksi kertaa päivässä fluoripitoisella hammastahnalla (tärkeintä on, että fluori vaikuttaa nimenomaan suussa), hammasvälien puhdistus kerran päivässä, säännölliset tarkastukset, ksylitolivalmisteet ruokailun jälkeen, ja tuolloin syntyneiden hampaat ovat edelleen priimakunnossa. Ennen sitä ja varsinkin ennen 60-lukua hammashuolto oli vähän niin sun näin ja sen jälkeen rummutus on vaimentunut…
Nina Eriksson | Julkaistu 14.12.2015
Voiko tähystys olla vähän helpompi?
Jatkan vielä kerran tähystyksistä. Ajattele, että sinulla on puutarhaletku maassa pihalla ja yrität saada suutinta etenemään pitkän puutarhapöydän ali työntämällä sitä letkun varresta eteenpäin. Voit varmasti kuvitella, että letkun varteen tulee aika ajoin erikokoisia mutkia, joskus silmukoita, ilman, että suutin etenee senttiäkään eteenpäin. Tällaisia mutkia tulee eteenpäin työnnettäessä myös tähystimeen, ja samalla tietysti suoleen, joka…
Nina Eriksson | Julkaistu 27.10.2015
Tyhjennys – välttämätön paha
Potilas, lääkäri ja hoitaja pyrkivät tähystystutkimuksessa toivottavasti yhdessä samaan päämäärään eli mahdollisimman vaivattomaan ja teknisesti loppuun vietyyn, tarkkaan tutkimukseen. Potilas ja hoitaja aloittavat tutkimuksen tyhjennyksen suunnittelusta. Ruokarajoituksia täytyy noudattaa jo päiviä ennen tutkimusta, jotta suolen poimuihin ei jäisi esimerkiksi tähystimen langanohutta imukanavaa tukkivia siemeniä. Pahimpia ovat pienet kuitupitoisissa leivissä käytetyt jyvät ja tomaatin, vadelman yms….
Nina Eriksson | Julkaistu 28.08.2015
IBD:n nimiviidakko
Suurin osa lääkäreistä opiskelee anatomiansa englanniksi, aiemmin saksaksi, ja mitä pidemmälle lääkärin ura etenee, sitä useammin (lue melkein aina) kaikki tieto hankitaan ja saadaan englanniksi. Yhteinen, latinaan tai joskus kreikkaan perustuva termistö mahdollistaa tiedon nopean välittämisen erimaalaisten asiantuntijoiden kesken. Ammattislangi tunkee väkisin potilastyöhön. Sitä on yhtä työlästä ja kankeaa kääntää suomeksi kuin yhä yleistyvää nettislangia….
