Kaisa Seppänen | Julkaistu 27.09.2019
Ravitsemusterapeutin rooli IBD:n hoidossa
Tulehduksellisten suolistosairauksien hoito on tiimipelaamista, johon parhaimmillaan osallistuu suuri joukko terveydenhuollon ammattilaisia. Muun muassa IBD-hoitajan, lääkärin, laboratorion henkilökunnan, avannehoitajan ja psykologin lisäksi yksi työntekijä tiimissä voi olla ravitsemusterapeutti. Vuonna 2017 julkaistun eurooppalaisen IBD:n ravitsemushoitosuosituksen mukaan jokaisen remissiossa olevan IBD-potilaan tulisi tavata ravitsemusterapeutti. Ravitsemusterapian avulla voitaisiin ehkäistä vajaaravitsemusta ja muita ravitsemukseen liittyviä ongelmia. Miten tämä suositus…
Kaisa Seppänen | Julkaistu 19.08.2019
Öljyä koneeseen
Onko sillä väliä mitä rasvaa leivälle levittää vai levittääkö ollenkaan? Entäs se ruoanvalmistusrasva – kannattaako paistinpannulle lorauttaa öljyä vai tipauttaa nokare voita? Rasvasta saamme muun muassa energiaa, rasvaliukoisia vitamiineja ja välttämättömiä rasvahappoja sekä sen avulla ihomme, silmämme ja aivomme pysyvät kunnossa eli rasvaa ei kannata kokonaan vältellä. Kaikenlaisella rasvalla ei kuitenkaan ole kaikkia näitä hyötyjä…
Kaisa Seppänen | Julkaistu 24.06.2019
Makea kesä
Piknikeväitä, pillimehuja, visiitti jäätelökioskilla ja siideri aurinkoisella terassilla. Tavanomaisia kesäherkkuja siis. Kesällä otetaan rennommin synkän talven jäljiltä ja nautitaan täysillä kesäfiiliksestä. Useisiin kesähetkiin kuuluu osana myös erilaisia ruokia ja juomia. Grilliherkkuja lukuun ottamatta monet kesäiset napostelut ja juomiset ovat makeita eli sisältävät reilusti sokeria. Nämä kuuluvat kesään, mutta ehkä kuitenkin maltti on valttia niidenkin kanssa,…
Kaisa Seppänen | Julkaistu 20.05.2019
Ruokavalio-ohjeita avanneleikatulle IBD:tä sairastavalle
IBD:n hoidossa joudutaan välillä turvautumaan avanteen tekoon, kun kirurgittomat hoitovaihtoehdot eivät enää riitä. Avanneleikatun henkilön ruokavaliossa on syytä kiinnittää erityistä huomiota muutamiin seikkoihin, joita avaan tässä kirjotuksessa. Avanteen paikka vaikuttaa suolen toimintaan ja ruokavalio-ohjeistuksiin. Ohutsuoliavannetta tehtäessä paksusuoli yleensä poistetaan ja toisinaan lisäksi osa ohutsuoltakin. Paksusuoliavanne taas sijaitsee nimensä mukaisesti paksusuolessa eli silloin on leikattu pois…
Kaisa Seppänen | Julkaistu 20.04.2019
Lisää energiaa ja ravintoaineita
Edellisessä kirjoituksessa avasin vajaaravitsemuksen käsitettä sekä siihen johtavia syitä. Miten vajaaravitsemusta tulisi sitten hoitaa? Eli millä keinoilla syödystä ruoasta saisi lisää energiaa ja riittävästi tarvittavia ravintoaineita? Huono ruokahalu vaikuttaa syömiseen tietenkin negatiivisesti. Annokset pienevät ja välillä voi jäädä kokonaisia aterioitakin syömättä, kun ei tee mieli syödä. Ruokahalua voi parantaa raitis ilma eli esimerkiksi pieni kävelylenkki…
Kaisa Seppänen | Julkaistu 20.03.2019
Vajaaravitsemus – mitä se on?
Vajaaravitsemus tarkoittaa energian, proteiinin ja muiden ravintoaineiden saannin puutetta tai ylimäärää niiden tarpeeseen nähden ja tästä johtuen esimerkiksi paino laskee, lihasmassa vähenee sekä väsymys ja voimattomuus lisääntyvät. Virallinen määritelmä siis käsittää myös energian ja ravintoaineiden ylimäärän, mutta käytännössä vajaaravitsemuksesta puhuttaessa on yleensä kyse näiden liian vähäisestä saannista. Vajaaravitsemus voi aiheuttaa myös ruokahaluttomuutta, mikä taas vähentää…
Kaisa Seppänen | Julkaistu 20.02.2019
Tietoinen syöminen ja ruokailuun liittyvien tunteiden tunnistaminen
Painonhallinnan ja yleisen hyvinvoinninkin kannalta on tärkeää oppia syömään tietoisesti ja välttämään tunnesyömistä. Monille liikakiloja kerääntyy juuri vääristyneen syömiskäyttäytymisen vuoksi, kun tunteiden vallassa syödään liian suuria annoksia ruokaa ja usein vieläpä reilusti energiaa sisältäviä ruokia. Tietoinen syöminen edesauttaa annoskokojen pitämistä kohtuullisena ja täten helpottaa painonhallintaa. Mutta mitä tietoinen syöminen ja tunnesyöminen oikein tarkoittavat? Tietoinen syöminen…
Anne Pohju | Julkaistu 08.08.2018
Mitä tänään syötäisiin?
Lomakauden jälkeen on edessä paluu arkeen työ- ja harrastuskiireineen, ja samalla muuttuu ajankohtaiseksi arkiruokailun järjestäminen. Useimmat varmasti haluavat tarjota itselleen ja perheelleen maukasta, laadukasta ja terveellistä ruokaa. Arjen pyörityksen keskellä tästä hienosta ajatuksesta helposti tulee kuitenkin tinkineeksi, kun aika ei tahdo riittää keittiössä hääräämiseen, kaupassa käymiseen tai aterioiden suunnitteluun. Monelle lienee tuttu se tilanne, että…
Anne Pohju | Julkaistu 13.03.2018
Altistaako IBD-tauti ravintoaineiden puutokselle?
Koska tulehdukselliseen suolistosairauteen liittyy usein ripulia ja monenlaisia muita maha-suolikanavan oireita, saattaa epäilyttää, imeytyvätkö ravintoaineet syödystä ruoasta (etenkin, jos ruoka-aineet eivät juuri muuta ulkonäköään kulkiessaan maha-suolikanavan läpi). Myös riski erilaisten puutostilojen kehittymiselle voi huolettaa. Ravintoainepuutoksien kehittymiselle altistaa niukaksi ja yksipuoliseksi jäävä ravinnonsaanti, joka voi olla seurausta aktiiviin tautiin liittyvästä ruokahaluttomuudesta. Varsinaiset imeytymishäiriötkin ovat mahdollisia, erityisesti…
Anne Pohju | Julkaistu 19.01.2018
Onko probiooteilla roolia IBD:n hoidossa?
Suoliston mikrobikanta on IBD-tautia sairastavilla erilainen kuin henkilöillä, joilla tautia ei ole. Vaikka ei olekaan selvää, ovatko mikrobikannan muutokset IBD:n syy vai seuraus, suoliston mikrobikantaan vaikuttamista on tutkittu mahdollisena vaihtoehtona taudin hoidossa. Probioottien avulla onkin saatu lupaavia tuloksia haavaisessa paksusuolitulehduksessa. Probiootteja käytetään suun kautta otettuna. Niitä voi olla lisättynä elintarvikkeisiin tai lääkevalmisteiden muodossa, kuten…
Anne Pohju | Julkaistu 08.12.2017
Ravitsemushoidolla remissioon?
Moni IBD-tautia sairastava on kyllästynyt kuulemaan hoitohenkilökunnalta, kuinka ruoalla ei ole merkitystä sairauden hoidossa. Tämä ei itse asiassa ole edes totta: erityisesti Crohnin tautia sairastavilla lapsipotilailla ravitsemushoidon teho on osoitettu. Vahvin tutkimusnäyttö ja suositus ravitsemushoidosta tulehduksellisessa suolistosairaudessa koskee tosiaan aktiivisen, suolen sisäpinnalla olevan (luminaalisen) Crohnin taudin rauhoittamista lapsipotilailla. Ravitsemushoito tässä yhteydessä tarkoittaa täyttä enteraalista ravitsemusta…
Anne Pohju | Julkaistu 13.11.2017
Mitä syödä suolistoleikkauksen jälkeen?
Nykyaikaiseen suolistokirurgiaan kuuluu, että potilaat pääsääntöisesti saavat alkaa syödä ja juoda suun kautta jo hyvin varhain, jopa muutamia tunteja, leikkauksen jälkeen. Tavanomainen, normaalirakenteinen ruoka on sopiva vaihtoehto alusta lähtien, mutta leikkauksen jälkeisessä ruokailussa toki edetään potilaan yksilöllisen tilanteen mukaan. Ruokamääriä kasvatetaan potilaan tuntemusten mukaan asteittain. Pitkittynyt nestemäisen tai sosemaisen ruokavalion noudattaminen on harvoin perusteltua. Suolistoleikkauksen…
Anne Pohju | Julkaistu 04.10.2017
Vahvana leikkaukseen!
IBD-tautia sairastavalle voi matkan varrella tulla eteen tilanne, jossa joudutaan etenemään suunniteltuun leikkaukseen. Ravitsemuksella on merkitystä leikkaushoidon lopputuloksien kannalta, sillä huono ravitsemustila altistaa mm. leikkauksenjälkeisille komplikaatioille. Jos haluaa ravitsemuksen keinoin edistää leikkauksesta toipumista, hyödyllisin hetki panostaa ruokailuun on jo leikkausta edeltävästi. Painon pitäminen vakaana on hyvä tavoite leikkausta edeltäville viikoille. Tämän ohella fyysisen kunnon ylläpitäminen…
Anne Pohju | Julkaistu 25.08.2017
Tähystys tulossa – miten valmistautua ruokavaliolla?
Paksusuolen tähystystutkimus eli kolonoskopia on tutkimus, joka on tuttu käytännössä kaikille IBD-tautia sairastaville. Tutkimuksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että suoli on tyhjentynyt mahdollisimman hyvin. Se helpottaa tähystyksen tekemistä ja voi lyhentää tutkimukseen kuluvaa aikaa. Lisäksi tutkimuksen luotettavuus kasvaa, sillä hyvin tyhjentyneessä suolessa limakalvomuutokset ovat helposti lääkärin havaittavissa. Paksusuolen tähystykseen valmistautuminen aloitetaan viikkoa ennen tutkimusta. Tällöin…
Anne Pohju | Julkaistu 10.07.2017
Minustako kasvissyöjä?
Kasvissyönti on ollut paljon esillä viime vuosina. Kuluttajien lisääntyvä tietoisuus ruoan ympäristövaikutuksista sekä eettiset syyt voivat osaltaan olla kiinnostuksen taustalla. Kasvisruokavalion noudattaminen on myös muuttunut helpommaksi, kun elintarvikemarkkinoille on tullut paljon vaihtoehtoja eläinperäisille tuotteille. Yksi kimmoke on voinut olla sekin, että terveydellisistä syistä punaisen lihan käyttöä on jopa ravitsemussuositusten tasolla kehotettu rajoittamaan. Myös IBD-tautia sairastavien…
Anne Pohju | Julkaistu 09.05.2017
Ruoan riskit vastustuskykyä heikentävän lääkehoidon aikana
Tulehduksellisten suolistosairauksien hoitoon voidaan käyttää lääkkeitä, jotka heikentävät elimistön vastustuskykyä. Vastustuskykyä alentavan lääkehoidon aikana ruokamyrkytyksen riski on suurentunut. Hyvästä elintarvikehygieniasta huolehtiminen onkin tärkeää tällaista lääkehoitoa käyttäville IBD-potilaille. Listeriabakteeri muodostaa erityisen riskin henkilölle, jonka elimistön vastustuskyky on alentunut, koska listerian aiheuttama infektio voi olla vakava. Siksi on tärkeä tuntea keskeisimmät riskituotteet listeriabakteerin suhteen. Listeriabakteeri tuhoutuu vain…
Anne Pohju | Julkaistu 15.03.2017
Mikä ohjaa ruokavalintojasi?
Osaatko sanoa, miksi valitsit eilen illalla juuri niitä ruokia, joita söit? Valitsitko ruoan sen vuoksi, että muukin perhe söi broilerinkoipia? Tai siksi, että huoltoaseman kahvilassa oli tarjolla enää vain muutama täytetty sämpylä ja päädyit niistä yhteen? Vai valitsitko syömäsi ruoan siitä syystä, että koit sen olevan ainoa ruoka, jota vatsasi tällä hetkellä edes jollakin tavoin…
Anne Pohju | Julkaistu 14.12.2016
Anemiasta, raudasta ja raudanpuutteesta
Raudanpuute on tavallisin anemian syy niin terveessä väestössä kuin IBD:tä sairastavilla. Anemian oireina voi ilmetä esimerkiksi väsymystä, yleistä heikkouden tunnetta ja heikentynyttä fyysistä suorituskykyä. Ei siis ole ihme, että anemian on todettu merkittävästi heikentävän elämänlaatua IBD:tä sairastavilla. Lähes joka neljäs IBD:tä sairastava kärsii anemiasta. Tulehduksellinen suolistosairaus altistaa raudanpuutteelle, sillä sairastunut suoli tihkuttaa verta, raudan imeytyminen…
Anne Pohju | Julkaistu 15.11.2016
Käytännön näkökulmia toiminnallisten vatsavaivojen hoitoon ja FODMAP-ruokavalioon
Edellisessä blogikirjoituksessani kerroin, että toiminnallisten vatsavaivojen lievittämisessä ruokavaliomuutoksilla näyttäisi olevan suuri merkitys. Erityisesti huonosti imeytyvien hiilihydraattien vähentäminen, eli niin sanotun FODMAP-ruokavalion noudattaminen on osoittautunut tutkimustiedon valossa tehokkaaksi hoitomuodoksi. Ennen FODMAP-ruokavalion aloittamista on tärkeää, että muut mahdolliset suolisto-oireita aiheuttavat tekijät on suljettu pois, kuten esimerkiksi keliakia. Ravitsemusterapeutin ohjauksessa ruokavalion aloittaminen sujuu turvallisimmin, sillä omatoimiset dieettikokeilut voivat…
Anne Pohju | Julkaistu 18.10.2016
FODMAP-ruokavalio avuksi myös IBD-potilaan toiminnallisiin vatsaoireisiin?
Tulehdukselliset suolistosairaudet aiheuttavat monenlaisia ruoansulatuskanavan oireita, kuten kipua, ripulia, vatsan turvotusta ja vaihtelevaa suolen toimintaa. IBD:tä sairastavalla voi olla näitä oireita myös silloin, kun varsinainen tulehduksellinen suolistosairaus on remissiossa niin tähystystutkimuksen kuin ulostenäytteestä otettujen määritysten perusteella. Tulehduksen tai muun elimellisen sairauden puuttuessa oireista käytetään nimitystä toiminnalliset vatsavaivat. Voidaan puhua myös ärtyvän suolen oireyhtymästä (IBS, irritable…
Anne Pohju | Julkaistu 16.08.2016
Veden maku suussa
Ravitsemusterapeutin vastaanotolla kuulee yllättävänkin usein kysymyksen ”Paljonko minun tulisi juoda vettä päivässä?”. Monelle on iskostunut ajatuksiin, että vettä pitää juoda ja mielellään paljon, koska se on hyväksi terveydelle. Janojuomana vesi onkin suositeltavin valinta. Nimenomaan veden puutteesta on kyse, kun janon tunne iskee. Vesi on hampaille ystävällinen vaihtoehto. Veden mukana ei myöskään tule piilosokeria eikä muita…
