Nina Eriksson

Ulosteen bakteerianalyysit

06.04.2018

Kysyjä tiedustelee ulosteen bakteerianalyyseistä ulosteensiirron yhteydessä ja voisiko IBD-potilas saada selvyyttä suolistonsa tilasta ulosteensa tutkituttamalla.

Ulosteensiirto on tällä hetkellä käypää hoitoa ainoastaan uusiutuneessa Clostridium difficile-bakteerin aiheuttamassa oireisessa ripulissa. Ulosteensiirtoa tutkitaan monessa muussakin sairaudessa, eikä varmasti vähiten IBD:ssä, mutta näihin liittyy vielä paljon kysymyksiä, joihin meidän on vain jaksettava odottaa vastauksia. Viitaan vastaukseeni tällä palstalla muutama kysymys sitten.

Clostridium difficile-potilaan ulosteesta ei tutkita muuta kuin tuo kyseinen bakteeri. Perusterveen, ”hyvävatsaisen” luovuttajan ulosteesta poissuljetaan Clostridium difficilen lisäksi muita ripulitauteja aiheuttavia mikrobeja tavallisin perusnäyttein: parasiitit kahdesta eri näytteestä, spesifi amebanäyte sekä ulosteen bakteerinäyte kertaalleen (mm. salmonellat, shigellat, kampylobakteerit, yersiniat, ripulia aiheuttavia E. coli-kantoja). Lisäksi verinäytteillä poissuljetaan mahdollisesti eritteistäkin tarttuvia tauteja, kuten HIV, B- ja C-hepatiitti, kuppa. Mitään spesifimpää ulostekartoitusta ei tehdä.

Ulosteanalyyseja ei julkisessa terveydenhuollossa tehdä. Niitä on tietojeni mukaan kyllä omakustanteisesti saatavilla, mutta mielestäni ennen tällaiseen analyysiin panostamista meidän tulisi tietää, mitä merkitystä lukuisilla yksilöllisillä vastauksilla olisi ja sen jälkeen vielä, miten monimutkaiseen bakteerimiljööhön voisi vaikuttaa. Testejä aletaan IBD:ssä varmasti tehdä, kun tiedetään, minkälainen bakteerikannan muutos parantaisi sairauden ennustetta.

Suolistomme bakteerimäärä on luokkaa 100 000 000 000 000 muodostuen jopa 1000 eri lajista. Bakteerien määrä ja laatu on erilainen suoliston eri osissa riippuen mm. siitä tarvitsevatko ne enemmän vai vähemmän hapekkaan tai enemmän tai vähemmän happamat olosuhteet. Osa bakteereista elää ulostevirrassa, osa on, etenkin tietyissä sairauksissa, limakalvoon kiinnittyneenä. Bakteerit tuottavat toisiinsa, limakalvoon ja tulehdukseen vaikuttavia aineita. Limakalvon puolustusmekanismit vaikuttavat vastavuoroisesti bakteereihin. Puolustusmekanismeihimme vaikuttavat myös mm. geenimme ja ympäristötekijät. IBD:ssä suolistomikrobeilla ja edellä lyhyesti kuvailemillani monimutkaisilla vuorovaikutuksilla on varmasti merkitystä, mutta toistaiseksi ei ole tietoa voidaanko, ja jos niin miten/missä vaiheessa, niihin vaikuttamalla vaikuttaa taudin rauhoittumiseen, rauhallisena pitämiseen, ennusteeseen tai ennaltaehkäisyyn.

Probioottien hyödystä ylipäänsä on melko vähän näyttöä sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa etenkään aikuisilla. IBD:ssä E. coli Nissle 1917:a voidaan käyttää haavaisen paksusuolitulehduksen ylläpitohoidossa ja VSL#3 maitohappobakteerikombinaatiota lähinnä J-pussitulehduksessa.

Tällä hetkellä IBD-potilaan suoliston tila selvitetään oireiden, F-calpron, verikokeiden (mm. Hb, CRP, albumiini), tähystysnäkymän ja koepalavastausten perusteella.