Perttu Lahtinen
Haavaisen koliitin monet kasvot
13.05.2018
Krooninen haavainen paksusuolitulehdus, lyhyemmin sanottuna koliitti on immuniteetin sairaus. Immuunijärjestelmän tehtävänä on tunnistaa omat rakenteet vieraista rakenteista – esimerkiksi tunnistaa elimistöön hyökkäävät tautia aiheuttavat bakteerit ja taistella niitä vastaan. Kun immuunijärjestelmä taistelee vaikkapa Salmonella-bakteereja vastaan, syntyy tulehdus.
Immuunijärjestelmän mennessä sekaisin, saattaa järjestelmä aiheuttaa tulehduksen, vaikka viheliäisiä taudinaiheuttajia ei olisi. Varmuudella ei tiedetä, miten haavainen koliitti saa alkunsa. Mahdollisesti elimistö luulee suolistossa eläviä normaaleja bakteereja tautia aiheuttaviksi pöpöiksi ja käy näitä vastaan ankaraan taistoon.
Immuunijärjestelmän toimintaa määräävät osaltaan geenit ja toisaalta ympäristön immuunijärjestelmälle antamat haasteet. Kenties tärkeimpänä ympäristötekijänä toimivat suoliston asukit – bakteerit, virukset, sienet ja alkueläimet, jotka antavat immuunijärjestelmälle arvokasta koulutusta, jotta se oppisi sietämään hyviä juttuja ja hylkimään haitallisia tunkeutujia.
Suolen immuunijärjestelmä on erittäin monimutkainen. Ei ole suuri ihme, jos siinä valtavassa trafiikissa joskus jokin menee pieleen. Mitä enemmän immuunijärjestelmän monimuotoisuudesta opimme, sitä ihmeellisempää on, että suolistomme ja me siinä sivussa, pysymme terveinä ja hyvinvoivina.
Vanhempiemme lahjoittama geneettinen koodimme on meillä jokaisella erittäin yksilöllinen. Se on kuin sosiaaliturvatunnus, merkkejä on vain paljon enemmän. Suolistomme asukkien geneettinen koodi eli mikrobiomi on jopa omaa geenistöämme runsaampi ja yksilöllisempi.
Samoin kuin immuunijärjestelmämme, myös immuunijärjestelmän sairaudet, koliitti mukaan lukien, ilmenevät yksilöllisesti. Haavaista koliittia voidaan luokitella esimerkiksi taudin laajuuden ja tulehduksen voimakkuuden perusteella. Lievimmillään koliitti näyttäytyy vain peräsuolen alueella haavaisena proktiittina. Proktiitin hoito poikkeaa laajemmin paksusuolessa ilmenevän koliitin hoidosta. Proktiitissa ei yleensä tarvita jatkuvaa ylläpitolääkitystä, vaan tulehdusepisodien aikana käytettävä peräpuikkoina annosteltu mesalatsiini yleensä riittää. Joskus proktiittikin voi olla vaikea-asteinen tai reagoida huonosti paikallisvalmisteisiin, silloin lääkitystä tehostetaan.
Toisessa ääripäässään koliitti voi ulottua koko paksusuolen alueelle. Peräsuolta pidemmälle ulottuvan koliitin hoidossa tarvitaan lähtökohtaisesti pysyvää lääkitystä. Lääkitys räätälöidään yksilöllisesti. Lääkitystä räätälöitäessä otetaan huomioon yksilöllinen kokonaistilanne. Lääkevalintaan vaikuttavat esimerkiksi tulehduksen voimakkuus, potilaan kokemat oireet, vaste aiemmalle lääkehoidolle, koliitin suolen ulkoiset ilmenemismuodot, kuten nivelvaivat sekä potilaan toiveet.
Koliittipotilaiden kokemat oireet vaihtelevat runsaasti. Yleensä ottaen voimakkaampi tulehdus aiheuttaa voimakkaammat oireet, mutta aina oireet eivät korreloi suolen tulehduksen voimakkuuden kanssa. Oireet ovat erittäin tärkeitä hoitoa suunniteltaessa, mutta arvio täytyy aina luoda kokonaiskuvan perusteella. Verikokeista, ulostenäytteistä ja röntgentutkimuksista saadaan arvokasta tietoa kokonaistilanteen arviointiin, mutta parhaiten koliitin laajuus ja voimakkuus selviävät paksusuolen tähystyksessä eli kolonoskopiassa.
C-ANPROM/FI/IBDD/0296
01/2023
