Marja Lohman

IBD ja terveydenhoito ‒mietteitä digitalisaation merkityksestä

06.10.2017

Digitalisaatio on muuttanut maailmanmenon.

Riittävän pitkään, kun olen alalla ollut, olen elänyt ajat, jolloinka potilasasiakirjat tehtiin käsin kirjoittamalla pahvikorteille. Eipä tullut pitkiä tekstejä eikä turhia merkintöjä, jos ei aina riittäviäkään. Potilaalle ei yleensä kerrottu paljoakaan heidän sairauksistaan tai hoidoista, eivätkä he paljoa kyselleetkään. Käytäntö, jota en koskaan ymmärtänyt, oli sellainen. Jos lääkäri halusi tietoa, löytyi sitä oppikirjoista, vaikeasti löydettävistä ammattilehdistä, kollegoilta ja joskus onnekkaasti uutta tietoa koulutuspäiviltä. Jos potilas halusi tietoa, sai sitä lehdistä, radiosta ja televisiosta sekä naapurin rouvalta kahvipöydässä. Mediasta saatava informaatio oli yleensä yleisluonteista kansanterveystietoa ja melko ohjailevaa.

Sitten tulivat sanelukoneet, videoskoopit, tietokonehaut sairaalan kirjastoon, laatukriteerit ja hintatietoisuus ja kaikenmoista hoitoa sujuvoittavaa ja sen laatua parantavaa. Terveyskysymyksiä ja erilaisiin sairauksiin ja niiden hoitoihin liittyviä asioita käsiteltiin tiedotusvälineissä laajemmin ja samalla tarkemmin, myös potilaan näkökulma huomioiden. Kuitenkin tiedonsaanti ja – käsittely oli välillä hankalaa ja hidasta.

Onko digitalisaatio tehnyt autuaaksi?

On ja ei.

Sähköinen sairaskertomus on yksi digiajan uudistus. Kaikki terveystiedot halutaan sisällyttää Automaattiseen Tietojenkäsittelyyn. Hyvä, mutta nyt sitten kirjataan! Joka ainoa asia naputellaan koneelle sähköiseen muotoon. Se vie huomattavan paljon hoitohenkilökunnan työaikaa. Itse naputtelu vie aikaa, mutta usein myös tiedon etsintä on hankaloitunut: sairaskertomukset ovat metritavaraa, samoja asioita toistellaan ja yksittäisen, tärkeänkin tiedonmurusen löytäminen teksteistä on joskus tuskallista. Naputtelua lisää myös byrokratia. Tilastoidaan mitä erilaisimpia asioita ja jostain syystä tämäkin asia on sälytetty paljolti hoitohenkilökunnalle. Uuvuttavaa. Miksen saa keskittyä siihen, mitä haluan tehdä ja mitä osaan?

Mutta asiallinen kirjaaminen on myös hyvää tiedonsiirtoa ja merkki tarkasta ja laadukkaasta työstä. Ja vaikka tietojen naputtelu ja tilastointi onkin tekohetkellä työlästä, säästyy toisaalta aikaa muualta. Laboratoriovastaukset, röntgenlausunnot, vanhat potilastiedot tai tiedot eri hoitotahoilta ovat näpäytyksen takana. Ei tarvitse enää odottaa päiväkausia postin kulkua. Myös konsultointia eri työntekijöiden välillä sähköinen sairaskertomus on helpottanut. Ja tilastoinnin ymmärrän palvelevan työn kehittämistä.

Summa lienee positiivisen puolella. Toivottavasti ajan kuluessa mutkat suoristuvat, turhan naputtelu vähenee ja voidaan keskittyä olennaiseen.  Myös toivoisi maahan yhteneväisempiä järjestelmiä.

Potilaan kannalta digitalisaatio on todennäköisesti ollut hyvinkin positiivinen asia. Tietoa omasta sairaudesta, sen hoidosta ja muusta asiaan liittyvästä saa nyt helposti ja nopeasti. Pääsy omaan sairaskertomukseen on tärkeää tiedonsaannin, tiedonvälityksen, tietojen tarkistamisen ja hoitomotivaationkin kannalta. Digitalisaation myötä yhteydenpito hoitohenkilökuntaan on helpottunut, salassapitokysymysten rajoittamissa määrin. Osin sähköinen yhteydenpito helpottaa hoitohenkilöstönkin työtä. Tietojen helpon saatavuuden varjopuolena on väärän tiedon saanti, lähinnä somea ajattelen, ja oikean tiedon väärintulkinta. Voi olla ahdistavaa nähdä verikoevastauksia ja kuvauslausuntoja yksin illan hämärissä vailla mahdollisuutta tarkistaa tulosten merkitystä ammattilaisen kanssa. Liialliset omat tulkinnat voivat myös viedä tutkimus- ja hoitolinjoja vääriin suuntiin. Kannattaa aina kysyä mieltä askarruttavista asioista hoitavalta taholta!

Oma digitalisaation anti terveydenhoidossa ovat erilaiset omat mittaus- ja seurantamahdollisuudet. Joko itsekseen tai suunniteltuihin seurantaohjelmiin liittyen. Mahdollisuus tarkastella omia laboratoriotuloksia tai oirejaksoja yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa voi nopeuttaa tarvittaessa hoitoon reagointia ja myös motivoida hoitoon ja seurantaan. Tässä mielessä voi odottaa paljonkin uutta ja mielenkiintoista tulevalta.

Digitalisaatioonkin soveltaisin sanontaa huono isäntä, mutta oikein hyvä renki.