Perttu Lahtinen
IBD-potilaallekin voi iskeä ummetus
12.02.2018
Ripuli on kroonista suolitulehdusta sairastaville yleensä tutumpi seuralainen kuin ummetus. Suolen tulehduksen rauhoittuessa voi kuitenkin liian pikaiset ja turhan tiuhaan toistuvat vessareissut muuttua kauan odotetuksi ja hartaaksi toimitukseksi. Kroonista suolitulehdusta sairastaessa suoli on saattanut toimia vilkkaasti pitkään, kunnes onnistuneen lääkehoidon myötä tilanne saattaakin muuttua ja suoli alkaakin toimia normaalisti. Suolisto on saattanut tottua ja mukautua tiuhaan tyhjenemiskulttuuriin ja on ihmeissään uudessa tilanteessa. Outo tunne, kun yhtäkkiä paksusuolessa onkin sisältöä!
Aivan kuten ihminen tarvitsee elämäänsä sisältöä, tarvitsee suolistokin elääkseen sisältöä – ja vieläpä hyvin konkreettisesti. Jos suolisto joutuu työttömäksi, eikä saa pitkään aikaan tarpeeksi käsiteltävää, se alkaa voimaan huonosti, laiskistuu ja rappeutuu. Suolisto tarvitsee työstettävää melko tasaisella syötöllä, suolisto nauttii säännöllisistä ruoka-ajoista, rutiineista ja ennustettavuudesta.
Syötyämme ruoka livahtaa suusta ruokatorven ja mahalaukun jälkeen melko nopeasti läpi ohutsuolen. Ohutsuolesta vinhalla, muutaman tunnin matkalla, imeytyy pääasiallisesti kaikki ruuasta tarvitsemamme ravintoaineet. Sitten on vastassa paksusuoli, aiemmin vähäpätöiseksi säiliöksi otaksuttu suuri viemäri. Vasta viime vuosien aikana on uudella tavalla alettu ymmärtämään tämän suolenosan tärkeyttä. Paksusuolessa elää suurin osa kanssamme matkaavista mikrobeista ja viime vuosien aikana olemme yhä paremmin oppineet ymmärtämään, kuinka bakteerikasvustomme on mukana immuniteettimme kehityksessä. Suolistolla ja mikrobistolla on vaikutusta jopa aivotoiminnan kehitykseen ja säätelyyn asti.
Mitä se paksusuoli sitten syö, kun ohutsuoli hotkii kaikki ravintoaineet? Paksusuolen sapuskaa on kuitu – sellaiset pitkät hiilihydraattiketjut, joita ihmisen ohutsuolessa ei saada pilkottua energiaksi ja ravintoaineiksi. Paksusuolessa bakteerit käyttävät ravinnokseen näitä kuituja. Bakteerien aineenvaihduntatuotteena syntyy mm. butyraattia ja muita lyhytketjuisia rasvahappoja. Nämä lyhytketjuiset rasvahapot ovat suolen seinämän soluille elintärkeä energianlähde.
Hyviä bakteereita ravitsevat kuidut ovat A ja O myös ummetuksen hoidossa. Riittävä, tasainen ja hyvälaatuinen kuitutarjonta takaa paksusuolelle edellytykset toimia tasaisesti eli työntää tavaraa eteenpäin tasaisissa erissä evakuoitavaksi sopivina annoksina. Riittävä kuitumäärä auttaa myös suolen sisältöä pysymään sopivan nestepitoisena, mutta riittävä nesteen nauttiminen on myös turvattava. Jos elimistö pääsee kuivahtamaan, voidaan suolen sisällöstä imaista nesteet pois, jolloin uloste muuttuu kiven kovaksi.
Nesteen ja kuidun lisäksi suoli tarvitsee liikettä. Leijonaa pakeneva safarimatkailija voi pikajuoksun päätteeksi todeta ummetuksen helpottaneen. Myös maraton-reitin varrelle on laitettu bajamajoja ihan hyvästä syystä. Hieman rauhallisempi tai lyhytkestoisempikin liikkuminen edesauttaa suoliston toimintaa. Tässäkin asiassa suoli nauttii säännöllisyydestä ja rutiineista. Liikuntaa, hyötyliikuntaa ja liikkumista eri muodoissaan kannattaa harjoittaa päivittäin. Jos muin konstein ei ummetusta saa hallintaan, kannattaa ottaa käyttöön pehmikkeitä, kuten psyllium-kuitua, makrogolia tai laktuloosia.
Suolen toimintaa voi myös auttaa säännöllisillä vessarutiineilla. Esimerkiksi istunto joka aamu kahvin jälkeen tuottaa monella tulosta. Suolta on myös kuunneltava, kun sillä on asiaa. Jos hädän jättää liian usein huomiotta, voi ummetusongelma pahentua noidankehän lailla. Länsimainen vesiklosetti ei voita anatomisimman ulostusasennon kärkisijaa. Kyykky on anatomisempi asento suolen tyhjentämiseen – tätä voi testata ottamalla pöntöllä istuessa korokkeen jalkojen alle. Vaikka joskus kaukomatkaillessa saatat kikattaa reiälle lattiassa, voi kyykkyasennossa kakkiminen onnistua parhaiten. Semmoinen suoli on.
C-ANPROM/FI/ENTY/0011
01/2023
