Nina Eriksson

IBD:tä sairastavien lasten ja nuorten sekä ”IBD-äitien” vauvojen rokotuksista

06.07.2016

Suomessa lapset ja nuoret rokotetaan kansallisen rokotusohjelman mukaan kotimaassa uhkaavia, ehkäistävissä olevia virus- ja bakteeritauteja vastaan, jollei vastasyitä ole tai vanhemmat muuta päätä. Muistini mukaan piikkejä sai aikanaan tavan takaa niin olkavarteen, reiteen kuin pakaraankin! Nykyään lapset selviävät vähemmällä, kun eri rokotteita on yhdistetty samaan ruiskuun. Joka tapauksessa piikit tulevat ajallaan koulun, joillakin armeijan, loppuun asti.

Tulehduksellisia suolisairauksia sairastavien äitien lapset ja itse näitä tauteja sairastavat lapset ja nuoret rokotetaan periaatteessa kuten terveet lapset. Muutamia poikkeuksiakin on. Haluan myös korostaa, että on hyvin tärkeää, että IBD:tä sairastavan lapsen perheenjäsenet on kattavasti rokotettu, jotta he eivät toimi tartuntojen lähteinä.

Vauvojen rota-virusrokotetta ei saa antaa, jos äiti on saanut biologisia lääkkeitä raskausaikanaan. Onneksi tätäkin vauvaa suojaa taudin vähyys, jos ympäristön lapset on tehokkaasti rokotettu (kts. aiempi kirjoitukseni). Ensimmäisen rotavirusrokotteensa saanut vauva saattaa erittää heikennettyä virusta ulosteeseensa etenkin noin viikon kuluttua rokottamisesta. Jos äidillä tai isällä juuri silloin on käytössä voimakkaasti puolustuskykyyn vaikuttavia lääkkeitä oman IBD:nsä hoitoon, kannattaa olla hyvin huolellinen hygienian kanssa.

Määrätyille eritysryhmille edelleen suositeltua BCG (tuberkuloosi)-rokotetta ei saa antaa biologista lääkettä raskausaikanaan saaneen äidin vauvalle.

MPR-rokote tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan sisältää eläviä, heikennettyjä viruksia ja annetaan lapselle 12–18 kuukauden ja 6 vuoden iässä. Sitä ei voi antaa potilaalle, jolla on voimakkaasti puolustuskykyä alentava lääke (esim. kortisoni, atsatiopriini, metotreksaatti, TNF-alfasalpaajat jne.). Lastenlääkärit suunnittelevat tällöin yksilöllisen rokotusaikataulun. Suomessa laumasuoja ja sen myötä tällä hetkellä liikkeellä olevien tautien vähyys suojaa lasta, mutta esim. matkailuun rokottamattomuus saattaa vaikuttaa.

Jos IBD:tä sairastava lapsi ei ole ehtinyt sairastaa vesirokkoa, kannattaa hänet rokottaa tautia vastaan. Vesirokko voi olla hankala, jos lapsi sairastuisi saadessaan voimakkaasti puolustuskykyyn vaikuttavaa, immunosuppressiivista, lääkitystä. Jos näin kävisi tai jos tällaisen lapsen perheenjäsen sairastuisi vesirokkoon, tulee ottaa yhteys lasta hoitavaan lääkäriin viruslääkityksen aloittamista varten. Tämäkin rokote sisältää elävää, heikennettyä virusta. Sitä ei voi antaa, jos lapsi käyttää immunosuppressiivista lääkitystä. Lääkkeestä riippuen pitää ennen ja jälkeen rokottamisen olla määräaika ilman edellä mainittuja lääkkeitä. Tämä varoaika vaihtelee yleensä yhdestä kolmeen kuukauteen.

Kausi-influenssarokotusta suosittelen aivan kaikille. Rokotusvaste voi olla heikompi puolustusjärjestelmää lamaavaa lääkitystä käyttävillä lapsilla, jolloin rokotettujen läheisten tuoma suoja taas korostuu. Rokote on tällaista lääkitystä saaville ja heidän perheenjäsenilleen ilmainen, muille se maksaa noin 12 euroa.

1.6.2010 ja sen jälkeen syntyneet lapset ovat saaneet pneumokokkirokotteen osana kansallista rokotusohjelmaa. Suosittelen rokotusta hoitavan lääkärin ohjeen mukaan tätä ennenkin syntyneille IBD:tä sairastaville lapsille, jotka saavat puolustuskykyä heikentävää lääkitystä.

HPV-rokote on uusin rokote nuorten tyttöjen rokotusohjelmassa. Se suojaa rokotteesta riippuen kahdesta neljään sukupuoliteitse tarttuvaa papilloomavirusta vastaan. Kahden kannan rokote on yleisimmin kohdunkaulan syövälle altistavia papilloomaviruksia vastaan ja tämän 1998 ja sen jälkeen syntyneet tytöt ovat voineet saada yleisen rokotusohjelman osana. Neljän kannan rokote suojaa myös yleisimmin kondyloomia, sukuelinten syyliä, aiheuttavilta papilloomavirustyypeiltä ja on siten hyödyllinen myös pojille. Papilloomavirusrokote tehoaa parhaiten, jos se on otettu nuorena eli ennen aktiivista seksielämää. Se voidaan kuitenkin antaa 26 ikävuoteen asti. Suosittelen niin tyttöjä kuin poikiakin keskustelemaan omasta rokotustarpeestaan IBD-lääkärin/hoitajan kanssa. Kansallisen rokotusohjelman ulkopuolella kolmen rokotuksen kallis sarja on valitettavasti itse maksettava.

On myös monia muita rokotteita, joita lapset ja nuoret saattavat tarvita vaikkapa kesämökin sijainnista tai matkailusta johtuen (esim. puutiaisaivotulehdusrokote, A-ja B-hepatiitti jne.). Useimmat voidaan antaa turvallisesti lääkityksestä riippumatta, mutta eläviä, heikennettyjä mikrobeja sisältäviä rokotteita EI SAA antaa ilman tarkkaa harkintaa immunosuppressiivista eli puolustuskykyä alentavaa lääkitystä käyttävälle. Tällainen rokote on mm. joihinkin maihin vaadittava keltakuumerokote, mutta on muitakin. IBD:tä sairastavien lasten vanhempien ja nuorten on hyvä katsoa eteenpäin kansainvälistyvässä maailmassa – kannattaisiko joitain rokotteita ottaa riittävän ajoissa, varmuuden vuoksi, tulevaisuutta varten silloin, kun rokottamista estävää tai rokotteen tehoa alentavaa lääkitystä ei vielä ole tai siinä voidaan pitää/pidetään riittävän pituinen tauko?