Marja Lohman

Ihminen kauttaaltaan

07.03.2017

Ihminen kokonaisuutena, osiensa summana. Palapelinä, jonka palat loksahtavat yhteen. Keho ja mieli. Nämä asiat ovat minusta olleet aina niin kiehtovia.

Tuntuu ihmeelliseltä ajatella biljoonia soluja; kuinka ne kehittyvät, asettuvat kohdalleen ja muodostavat selkeitä kudoksia, elimiä, verisuonia, luita, ja kuinka ne toimivat loogisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Tietämys anatomiasta ja varsinkin fysiologiasta ja tautimekanismeista, molekyylitasollakin, lisääntyy kaiken aikaa. Uutta ihmeteltävää tulee esille jatkuvasti. Tiedämme yhä enemmän, ymmärrys lisääntyy, käsitykset muuttuvat, hoidot kehittyvät.

Aivan mullistaviakin uusia asioita tulee lääketieteessä edelleen esille. Helikobakteerin löytyminen 80-luvulla muutti kokonaan mahahaavataudin hoidon ja sen esiintymisen. Kirurgisesta taudista tuli infektiosairaus.

Tällä hetkellä tutkitaan laajasti mm. suolistobakteereita. Tuloksia näistä tutkimuksista on luettu lehdistä jo jonkin aikaa. Muuttuvatko lihavuus ja masennuskin mikrobitaudeiksi (tuskin ainakaan kokonaan)? Entä mikä on suolistobakteerien merkitys muissa sairauksissa? Tai ruokavalion?  Kaikki vaikuttaa kaikkeen? Millä mekanismeilla?

Tiedämme paljon, yhä enemmän, mutta toisaalta kuitenkin vähän.

Mielenkiintoista olisi tietää, mikä lopulta on kehon ja mielen yhteys. Mitä kaikkea löytyy tältä alueelta tulevina vuosina?

Muutama vuosikymmen sitten gastroenterologian oppikirjassa koliitit luettiin psykosomaattisiin sairauksiin. Kymmenisen vuotta sitten kuuntelin useamman luennon, jossa sanottiin, ettei tutkimusten mukaan psyykkisillä tekijöillä ole merkitystä koliittien taudinkulkuun. Höh! Arjessa ahertavana ja mutulla olin eri mieltä. Nykyään kyllä tuo yhteys ajatellaan olevan olemassa. Varmastikin eri ihmisillä psyykkisten tekijöiden vaikutus somaattisiin, ruumiillisiin ilmiöihin on erilainen. Kuten toisinkin päin: joillakin fyysinen sairaus vaikuttaa psyykkiseen tilaan, joillakin ei. Mutta tuo yhteys on hyvä pitää mielessä, sekä potilaan että hoitavan tahon. Ihminen on kohdattava kokonaisuutena. Sairauksien hoidossa hoitotulokseen vaikuttavat psyykkiset tekijät monella tapaa.

On mielenkiintoista nähdä, millaisia biologisia mekanismeja aivotoiminnan ja erilaisten kehon ilmiöiden välillä tullaan löytämään. Mitä yhteyksiä onkaan aivokudoksen ja immunologisten systeemien välillä? Tätä tutkimuksellista salapoliisisarjaa haluaisin kyllä seurata. Uskon, että joitakin autoimmuuni- ja muitakin tauteja tullaan hoitamaan osalla potilaista aivan eri näkökulmasta kuin nykyään.

Joskus on mukava antaa mielikuvituksen lentää ja miettiä, mitä kaikkia ilmiöitä ja energioita tästä maailmankaikkeudesta voikaan löytyä, vajavaisiahan me ihmiset aisteiltamme ja käsityskyvyltämme olemme.

Mutta tämä alkaa jo mennä voodoo-meininkiin ja paramedisiinaan niin vauhdilla, että paras höllätä kaasujalkaa…

Odotellaan asiallisia tutkimustuloksia ja toivotaan uusia, hyviä hoitovaihtoehtoja eri sairauksiin.
-Mitä sanotte psykologian alan tutkimuksista, joiden mukaan ei vain mieli vaikuta kehoon vaan kehon oikea ja aktiivinen käyttö mieleen: esimerkiksi positiivinen elekieli ja hyvä ryhti kohottavat itsetuntoa ja mielialaa!

C-ANPROM/FI/IBDD/0289
01/2023