Marja Lohman

Masennusta – IBD:llä tai ilman

06.11.2017

Marraskuu. Mustaa ja märkää. Mitäpä muuta mielen päällä kuin alakuloa. Ellei sitten villasukkia ja kynttilänvaloa. Vuodenajat ja valon vaihtelu vaikuttavat vointiimme ja olemukseemme. Luonnollista, olemmehan osa luontoa niin kuin muutkin olevaiset. Syksyisin ihminenkin alkaa valmistautua talveen. Askel hidastuu, sanat vähenevät, uni maistuu. Tekee mieli vain käpertyä, pysytellä omissa oloissa. Tai tekisi. Maailman meno vain ei anna tähän aina mahdollisuutta, meno jatkuu, kiireet kasautuvat.

Kaikki eivät tunne ajan vaihtelua yhtä voimakkaasti ja pysyvät tahdissa hyvin, joillekin taas pitkä, pimeä kausi on hyvinkin vaikea. Pieni osa ihmisistä vaipuu aivan kliiniseen kaamosmasennukseen. Ihmiset ovat yksilöitä tässäkin suhteessa. Lievissä oireissa auttaa, kun antaa hieman periksi. Hyväksyy asian ja hidastaa tahtia, jopa nauttii siitä. Jos pari lisäkiloa hivuttautuu kroppaan eikä kaikkea suunniteltua saa aikaan niin big deal! – keväällä taas ollaan terässä.

Mutta, entä jos todella alkaa vajota suohon? Jos alakulo ei olekaan vain alakuloa, vaan todellista masennusta. Jos on kaiken aikaa haluton, toivoton, aloitekyvytön. Jos paino nousee tai laskee reilusti, jos ei aamulla tahdo päästä sängystä ylös, jos ei osaa nauttia mistään. Tai, jos ärsyttää kaikki ja kaiken aikaa, syntyy kähinää ja sanomista kotona, työpaikalla, kaupassa tai lasten harrastuksissa. Mikään ei tyydytä tai mene hyvin. Itkettää ja ahdistaa niin, että voi olla vaikea olla paikoillaan. Jos ajatukset sivuavat usein kuolemaa tai ovat itsetuhoisia. Nämä voivat olla masennuksen oireita. On syytä hakeutua ammatti-ihmisen arvioon. Masennusta sairastaa jossakin elämänvaiheessa suomalaisista noin viisi prosenttia, naisista jopa joka viides vastaan tuleva. Taudin sanotaan paranevan samassa ajassa kuin se on syntynytkin. Ajoissa aloitettu hoito auttaa nopeammin. Lievän masennuksen hoito voi olla keskustelua tai terapiaa, käypä hoito – suosituksen mukaan liikuntakin on osa hoitoa. Kaamosmasennuksessa voi kirkasvalohoidosta olla apua. Lääkkeellisen hoidon merkitys korostuu oireitten vaikeusasteen mukaan.

Masennus kaventaa elämää ja huonontaa elämänlaatua. Hoitoa on saatavilla, on turhaa kärsiä yksin. Aina oireita ei itse huomaakaan, jos tilanne kehittyy hitaasti: kannattaa ottaa vaarin lähipiirin huomioista.

Eräs seikka masennuksen suhteen kannattaa myös muistaa, varsinkin meillä Suomessa. Alkoholi aiheuttaa masennusta. Jotkut käyttävät alkoholia nimenomaan helpottaakseen masennusta, mutta se on turhaa. Alkoholi vaikuttaa aivojen toimintaan ja mielialaan siinä määrin, ettei masennusdiagnoosia voida edes luotettavasti määritellä ennen kuin käyttö on lopetettu usean viikon ajaksi.

Masennus voi syntyä reaktiona vastoinkäymisille, mutta se voi biologisista ja perinnöllisistä syistä syntyvä, vaikka elämä muuten olisi kohdallaan. Masennus voi olla oire muista sairauksista, kuten kilpirauhasen toimintahäiriöstä, imeytymishäiriöstä, kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä jne. Masennukselle voivat altistaa tietyt luonteenpiirteet. Se voi seurata työuupumusta. Eli tausta masennukselle voi olla hyvin moninainen. Kroonisiin sairauksiin, kuten IBD, masennus usein liittyy reaktiivisena. Sairastuminen on monelle iso elämänmuutos, joka vaatii sopeutumista. Se pysäyttää miettimään elämän rajallisuutta ja hallitsemattomuutta, jopa omaa identiteettiä. Tilanteen käsittely vaatii psyykkistä energiaa ja joskus varastot voivat ehtyä.

Sairauksiin käytetyt lääkkeet voivat myös aiheuttaa mielialamuutoksia.

Jos mieltä painaa, ota asia puheeksi IBD-hoitajan tai lääkärin kanssa. Juttelu voi selventää tilannetta jo sinällään, ja jos kyseessä on diagnostinen masennus, päästään asiaa hoitamaan. Yhdessä eteenpäin, tässäkin.