Nina Eriksson

Miksi sinä ja kuinka moni muu?

28.08.2015

Ei kukaan, ei edes toinen samaa sairautta sairastava, voi tietää, kokea tai tuntea, millaista on saada tieto pitkäaikaisesta, jollain tavalla koko elämään vaikuttavasta sairaudesta. Sen toteaminen ja kertominen on aina erilainen tilanne myös lääkärille. Yleisiä ensimmäisiä kysymyksiä, joihin joudun vastaamaan, ovat: mikä tämän sairauden aiheuttaa ja kuinka yleinen sairaus on?

Tupakointi aiheuttaa keuhkosyöpää ja ylipaino rasvamaksaa, keliakia kulkee geeneissä. Samanlaisia syitä ei IBD:lle tunneta.

Suuri ”syytutkimusmielenkiinto” kohdistuu tällä hetkellä paitsi geeneihin myös suolistobakteereihin. Tarvitaan geneettistä alttiutta, mutta mikään geeni tai geeniyhdistelmä ei yksinään tautia selitä. Identtisistä kaksosista molemmat eivät välttämättä suinkaan sairastu. Tarvitaan jotain ihmisen ulkopuolelta tuomaan taudin esiin. Lisäävätkö alttiutta infektiotaudit tai niiden, esim. lapsuuden matotautien puuttuminen? Hoidammeko lastentauteja liian herkästi tarpeettomin antibiootein? Matoja on kokeiltu lääkkeeksi ja ulosteensiirtoja tutkitaan. Kuinka suuri merkitys on auringonvalolla D-vitamiinin myötä, länsimaisella ruokavaliolla, kotiemme ja ympäristömme hygienialla? Ovathan taudit yleisempiä pohjoisessa kuin etelässä sekä kehittyneissä maissa kuin kehitysmaissa. Tiedetään, että tupakointi suojaa CU:lta, mutta altistaa ja pahentaa Crohnia, mutta ei tiedetä miksi. Tupakoinnin kokonaishaitat ovat kuitenkin aina CU-hyötyäkin suuremmat. Kaikki edellä mainitut voivat aiheuttaa muutoksia suolistobakteereissa; niiden laadussa, keskinäisessä määrässä ja toiminnassa. Tämä vaikuttaa edelleen limakalvon puolustusmekanismeihin aiheuttaen sen kroonisen tulehdusreaktion.

Sitä, miksi juuri yksilö X tai Y sairastui ja miksi juuri nyt, ei kuitenkaan tiedetä. Tämän vuoksi tauteja ei myöskään kyetä ennaltaehkäisemään. Ainakaan vielä, pitkään aikaan.

Sitä, miksi juuri yksilö X tai Y sairastui ja miksi juuri nyt, ei kuitenkaan tiedetä. Tämän vuoksi tauteja ei myöskään kyetä ennaltaehkäisemään. Ainakaan vielä, pitkään aikaan.

Vuonna 2013 Suomessa oli noin 40 000 kroonista tulehduksellista suolistosairautta sairastavaa potilasta, ja uusien tapausten määrä väestössä (insidenssi) lisääntyy. CU on selvästi yleisempi kuin Crohn. Monista kroonisista sairauksista (verenpainetauti, sepelvaltimotauti, sokeritauti) poiketen taudit ovat yleisiä myös nuorilla ja lapsilla. Vertailuksi kuitenkin se, että insuliinin puutteesta johtuvaa, lapsilla ja nuorilla todettavaa, pistoshoitoa vaativaa sokeritautia sairastaa noin 50 000 ihmistä. Harvinainen IBD ei siis ole, joten esim. Crohn ja Colitis -yhdistyksen kautta löytyy todennäköisesti jokaiselle samanhenkinen kaveri/kamu/sielunsisar/jäbä/ystävä. On tilanteita, joissa lääkäri löytää parhaan tuen toiselta ja mieluiten vielä saman alan lääkäriltä. En ymmärrä, miksei sama pätisi potilaisiin. Meitä suolitautilääkäreitä on muuten Suomessa noin 110.

Lähteet:

oppikirja/ecco-konsensustietoa

Airi Jussilan väitöskirja: Inflammatory bowel diseases in Finland : epidemiology, malignancies and mortality 2014

KELA:n tiedostot

Merja Ashorn, Sari Iltanen ja Kaija-Leena Kolho; Krooniset tulehdukselliset suolistosairaudet lapsilla ja nuorilla ; Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim  2009;125(17):1849-56

Diabetesliiton nettisivut