Nina Eriksson

Miksi tähystykset ovat erilaisia?

25.11.2015

Mitä paremmassa kunnossa ja paremmalla mielellä tulet tähystykseen, sen helpompi se sinulle on. Yritä nukkua, pukeudu tarvittaessa lämpimästi ja muista, ettei nälässä tarvitse olla, vaikka ravinnonlähteitä onkin rajoitettu, ja kysy mieltäsi painavia asioita etukäteen. Tähän pätee osin tai ainakin vähän sama kuin varpaan lyömiseen. Kipu on sietämätön, jos isku sattuu silloin kun on väsynyt, kiukkuinen ja palelevainen. Sen sijaan mukavassa tilaisuudessa ja hyvällä mielellä kipu menee hetkessä ohi.

Seuraava kirjoitteluni ei läpäise mitään lääketieteellistä kritiikkiä, mutta yritän vertailla tähystystä tutumpiin asioihin ja kertoa miksi siinä on joskus haasteita. Paksusuoli on kuin pölynimurin letku, samanlaista haitaria. Aikuisen ihmisen paksusuoleen tähystintä viedään kaikilla noin 80 cm. Mutta aivan kuten pölynimurin letkua, niin suoltakin voi venyttää ja paljon. Kun imuroidessa vedät pölynimurin letkua eteisestä kulman ohi olohuoneeseen tai siellä pöydänjalan ympäri huomaat, että letkun haitarit aukeavat ja se venyy juuri mutkakohdassa. Niin käy tähystettäessä suolellekin mutkissa ja sen venytyksen suoli aistii. Tai oikeastaan suolen seinämän venytystä aistivat hermopäätteet aktivoituvat ja potilas tuntee jotain. Monista tekijöistä riippuu miten ja mihin muuhun tietoon aivot aistimuksen yhdistävät ja kuinka voimakkaaksi ne sitten kivun luokittelevat (vertaa esim. varvasesimerkkini aiemmin). Suolihan on siitä mielenkiintoinen, että se ei aisti lämpötiloja eikä terävää kipua. Tämä mahdollistaa koepalojen oton ja tarvittaessa erilaisten polttavien instrumenttien käytön ilman minkäänlaisia tuntemuksia. No, jotkut kyllä tuntevat koepaloja otettaessa pienen nyppäyksen, mutta eivät nippausta, ainakin jos katsovat samalla kuvaruutua. Se johtuu suolen seinämän venytyksestä, kun koepala napataan, ei itse nipistyksestä.

Tähystykset ovat eri ihmisille erilaisia. Se voi johtua vatsan koosta; pienellä, laihalla ihmisellä on saman verran suolta kuin kookkaalla ja tukevalla. Mutta tämä ei selitä kaikkea. Olen tehnyt lukuisia ”ykskaksohi”-tähystyksiä pienen pienissä mahoissa ja vääntänyt pitkään ja hartaasti tähystintä ”190 cm ja 120kg”-kokoisen suolessa. Sukupuolella on joskus vähän väliä, kun tutkimuksen alussa kohtu vie hieman tilaa naisen alavatsalla. Toisaalta kohdun poisto, kuten muutkin alavatsan leikkaukset saattavat aiheuttaa kiinnikkeitä suolen ja muiden vatsan rakenteiden välillä ja siten vaikuttaa suolen joustavuuteen ja tähystimen kulkuun. Suoli ei ole kiinteä, tietyssä paikassa kulkeva putki, vaan joustava ja venyvä elin, joka mahtuu myös liikkumaan vatsaontelossa. Tässä rakenteessa on potilaiden välillä eroja. Toisilla tähystin ei juuri liikuta tai venytä suolta, toisilla taas suoli tuntuu aaltoilevan sinne ja tänne eikä tähystys teknisesti oikein etene, vaikkei potilaalla aina niin hankalaa oloa olisikaan.

Tähystys voi olla potilaalle erilainen eri kerroilla. Potilaan aistiherkkyys voi monesta syystä vaihdella ja suoli voi olla sairas tai terve. Tähystys on käsityötä, jossa lääkäri harjaantuu koko ajan lisää. Suurin osa lääkäreistä joutuu tekemään ensimmäisenkin tähystyksensä oikealle potilaalle ja pyytämään kerta toisensa jälkeen kokeneemman kollegan apua vaikeissa suolen mutkissa. (Nykyään joissain paikoissa voi päästä tekemään alkuharjoittelua simulaattorilla, joka on valitettavasti tavattoman kallis laite.) Joskus tuntuu myös, että tarvitaan pientä tuuria tähystimen luiskahtaessa ensimmäisistä hankalista mutkista, mikä voi vaikuttaa pitkälle tutkimuksen kulussa.

Jatkan kolonoskopiasta vielä lisää joulukuussa. Tammikuussa onkin jo aika vaihtaa aihetta.