Reunapaikka Perttu Lahtinen

Perttu Lahtinen

Positiivinen bakteeri

12.01.2018

Suomalaisten eliniänodote on tuplaantunut reilussa sadassa vuodessa. 1800-luvulla kuoltiin keskimäärin 40-vuotiaina, nykyään eletään 80-vuotiaiksi – naiset 84 ja miehet 78. Hengissä pysymisen todennäköisyyttä on suurelta osin lisännyt lapsikuolleisuuden väheneminen. Vielä 1920 joka 10. suomalainen lapsi kuoli alle vuoden ikäisenä. Yleinen hygieniataso on parantunut ja ravinto monipuolistunut. Rokotteiden ja antibioottien kehityskulku on selättänyt useita tauteja, jotka aiemmin olisivat johtaneet kuolemaan.

Elinympäristömme on muuttunut tuoden mukanaan uusia vitsauksia. Vaikka maailmanlaajuisesti nälkä on tosiasiallinen ja tappava seuralainen, ei se ole sitä kehittyneissä länsimaissa. Katajainen kansamme on pyöristynyt – yli puolet aikuisista on ylipainoisia (BMI>25) ja joka viides aikuinen on lihava (BMI>30). Ei niin katajaista enää. Ulkomuodon muutos ei kuitenkaan ole se huolta herättävä juttu. Todellinen ongelma ovat lihavuuden aiheuttamat sairaudet sekä lisääntynyt riski kuolla varhemmin.

Myös allergioiden ja nuoruustyypin diabeteksen ilmaantuvuus ovat lisääntynyt Suomessa viimeisten vuosikymmenien aikana. Vastaavaa negatiivista kehitystä ei ole tapahtunut Venäjän Karjalassa, jonne länsimainen hyvinvointi ja elämäntyyli eivät vielä ole pesiytyneet. Itä-Saksassa puolestaan havaittiin atopian lisääntyminen Saksojen yhdistymisen jälkeen. Siellä elinolot lokoistuivat läntisten standardien mukaisiksi. Naapurimme poliittinen järjestelmä tuskin näiltä taudeilta suojelee. Jokin länsimaisessa elintavassa näyttää uudenlaisia sairauksia lisäävän.

Ja mitenkäs on tulehduksellisten suolistosairauksien laita? Lisääntyneet ovat – niitä on jo ehdotettu liitettävän kansantautiemme joukkoon. Erityisesti haavainen paksusuolentulehdus, mutta myös Crohnin tauti,on yleistynyt viimeisten vuosikymmenten aikana. Haavaista paksusuolitulehdusta sairastaa noin 450/100 000 ja Crohnin tautia 120-200/100 000 asukasta. Kotikaupunkini Lahden kokoisessa 100 000 asukkaan kaupungissa asustaa tämän tiedon valossa noin 600 henkilöä, jotka sairastavat tulehduksellista suolistosairautta. Ja luku kasvaa.

Edellä mainitut nousussa olevat sairaudet ovat esimerkkejä siitä runsaasta tautien joukosta, joiden on otaksuttu liittyvän suolibakteereihin. Terve suoliston mikrobisto on tärkeässä roolissa immuniteetin kehittymisessä – siinä kehityksessä, jossa ihmiselimistö oppii tunnistamaan hyvät pöpöt pahoista pöpöistä ja oppii tunnistamaan omat kudokset vieraasta kudoksesta. Jos immuniteetin kehitys menee pieleen, saattaa elimistö hyökätä eli kehittää tulehduksen omia kudoksia tai suoliston normaaleja, kilttejä bakteereja vastaan.

Suoliston mikrobiston merkitys terveydelle on vilkkaan ja vinhasti lisääntyvän tutkimuksen kohteena. Vaikka monien sairauksien tiedetään liittyvän muuntuneeseen tai köyhtyneeseen suoliston bakteerikirjoon, on valtaosin vielä epäselvää, missä määrin tämä muutos suolibakteeristossa on taudin syy tai sen seurausta. Selvää on kuitenkin se, että elämäntapamme on vaikuttanut kantamamme bakteerikannan harvenemiseen.

Vaikka suolistobakteerien arvoituksia ei vielä täydessä mittakaavassa ole paljastettu ja tutkimustyö on kesken, kannattaa suoliston bakteeristoa jo nykyisen tiedon valossa tarkoin vaalia. Ruokavalio on tärkeässä roolissa suoliston bakteerikannan muodostumisessa. Runsaasti kasviksia ja täysjyvätuotteita sisältävä ruokavalio on hyvien bakteerien mieleen.
Antibiootit tuhoavat pahisbakteerien lisäksi hyvisbakteereita. Antibioottikuuri voi tietyissä tilanteissa pelastaa hengen tai säästää vakavilta komplikaatioilta – sellaisessa tilanteessa ei jäädä murehtimaan väliaikaisesti vähentyneitä suolibakteereita. Flunssataudeista valtaosa ovat kuitenkin virusten aiheuttamia – silloin antibakteerisilla lääkkeillä saavutetaan enemmän haittaa kuin hyötyä. Suoliston bakteeriston köyhtymisen lisäksi luodaan mahdollisuuksia antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien kehittymiselle.

Vaikka puhtaus- ja steriliteettipyrkimyksissä on menty joiltakin osin jo liian pitkälle, ei käsienpesuja eikä flunssassa sairausloman pitämistä tule lopettaa. Flunssaviruksia ei kukaan kaipaa, niistä en keksi mitään positiivista sanottavaa. Sen sijaan terve kontakti maaperän bakteereihin saattaisi olla terveydelle hyödyksi. Siispä puutarhaa perustamaan ja sormet multaan tai metsäretkelle luontoa tutkimaan! Luonnosta voimaantumisen lisäksi saattaa kyytiin jäädä jokin positiivinen bakteeri.