Perttu Lahtinen
Vatsakipu ja muuttunut suolen toiminta – IBD, IBS vai molemmat?
12.03.2018
Kroonisesta tulehduksellisesta suolisairaudesta, Inflammatory Bowel Disease (IBD) kärsivillä, saattaa olla vatsavaivoja, jotka eivät liity suoliston tulehdukseen. Vatsa vaivaa vaikka tähystyksessä ei löytynyt mitään poikkeavaa. Tällaisia tuntemuksia on ajoittain kaikilla ihmisillä. Jos oireet ovat hankalia ja kestävät riittävän pitkään, puhutaan ärtyvän suolen oireyhtymästä, englanniksi Irritable Bowel Syndrome (IBS).
IBS:n oireistoon kuuluu pitkittynyt toistuva vatsakipu, joka tyypillisesti liittyy ulostamisiin. Kipu saattaa esimerkiksi helpottaa ulostamisen jälkeen. Ulostustiheyden ja ulosteen koostumuksen muutokset kuuluvat myös asiaan. Oireisto voi olla enemmän ripulityyppistä tai ummetustyyppistä tai vaihdellen jompaakumpaa. Tavatonta ei ole sekään, että ulosteen mukana tulee limaa tai sulamattomia ruuanpalasia.
IBS-kriteerit täyttäviä vatsavaivoja voi aiheuttaa iso tukku eri tauteja kuten IBD, keliakia ja laktoosi-intoleranssi. IBS diagnosoidaan kuitenkin vasta, kun nämä ja muut elimelliset syyt ovat poissuljettu. IBS voidaan diagnosoida monesti tyypillisten oireiden perusteella eikä suoliston tähystäminen aina ole välttämätöntä. Suoliston tulehduksen olemassaoloa voidaan tutkia myös ulostenäytteellä (calpro). Keliakia voidaan seuloa verikokeella. Laktoosi-intoleranssi selviää kokeilemalla laktoositonta ruokavaliota. Jos ulosteissa on näkynyt verta tai oireet ovat alkaneet vasta keski-ikäisenä, on paksusuoli syytä kertaalleen tähystää.
Mikä sitten aiheuttaa hankalat vatsavaivat, jos ei tutkimuksissa kerran mitään löydy?
Hieman karrikoidusti voidaan sanoa, että IBS:stä tiedetään paljon, mutta ei sitä mikä sen aiheuttaa eikä sitä, miten sitä tulisi hoitaa. Ongelma on siinä, että iso tukku eri syistä johtuvia vatsavaivoja on ympätty saman määritelmän, saman diagnoosin, alle.
Oireiden synnyn taustalla voi olla poikkeavuutta suolistossa, suoliston seinämässä ja sen läpäisevyydessä tai suoliston bakteeritasapainossa. Suolen seinämää ympäröivä tiheä hermoverkko voi olla herkistynyt ja ylireagoida suoliston normaaleille proseduureille. Myös aivot voivat herkistyä ja tulkita suolistosta tulevia signaaleja väärin eli vika voi olla viestiyhteyksissä suolen ja aivojen välillä. Näin voi aiheutua esimerkiksi väärällä voimakkuudella ilmenevää tai väärin ajoitettuja peristaltiikkaa, eli suolen seinämän liikettä.
Suolen seinämän lihasten toiminta voi olla muuttunut joko liian nopeaksi, aiheuttaen turhan vinhan läpimenon tai sitten hidastunut, aiheuttaen ummetusta. Suolen seinämän lihaksien kouristus voi olla poikkeavan voimakas ja poikkeavan pitkäkestoinen, jolloin seurauksena on suolen kramppimainen kipu.
IBS on useimmilla lieväoireinen tai oireita on vain ajoittain. Osalla potilaista oireet ovat hankalia ja voivat vaikuttaa merkittävästikin elämänlaatuun ja jopa toimintakykyyn. Suurin osa pärjää ilman lääkkeellisiä hoitoja, ruokavaliota muuttamalla. Hankalissa tilanteissa pyritään oireita lievittämään lisäksi erilaisin oireenmukaisin lääkehoidoin.
Vatsan tyynnyttämiseksi kannattaa panostaa rauhalliseen ruokailuun ja säännölliseen ruokailurytmiin, lisätä kuidun ja nesteen määrää ravinnossa ja tarvittaessa vähentää rasvaisen ruuan, kahvin, alkoholin ja mahdollisesti vahvojen mausteiden käyttöä. Kannattaa miettiä omia ruokailutottumuksia, josko jokin omalla ruokalistalla olisikin oireita pahentava tekijä. On hyvä kuitenkin huomioida, että monesti IBS-potilailla syöminen sinänsä pahentaa oireita, oli se sitten mitä tahansa. Kaikkia ruokia ei voi alkaa välttämään ja ruokavalion monipuolisuudesta on pidettävä huoli. Asiantuntijat voivat antaa vinkkejä, mutta sellaista ruokaohjetta, joka olisi kaikkien vatsoille samettia, ei ole olemassa. Esimerkiksi kaura on suurimmalle osalle vatsoista oiva lääke ja ennalta ehkäisevä terapia, mutta saapa joku siitäkin väännettä ja pörinää. Kenties mikrobistomme selittävät näitä yksilöllisiä eroja.
Tutkituin spesifi ruokavalio-ohje IBS-oireiden helpottamiseen on FODMAP- dieetti. Ohjeita tähän löytyy netistä viljalti. On hyvä kuitenkin muistaa, että FODMAP- ruokavalio ei ole suunniteltu mahdollisimman terveelliseksi ruokavalioksi – siinä monia terveelliseksi tiedettyjä ruoka-aineita ohjeistetaan välttämään. Kyse on sellaisten huonosti sulavien hiilihydraattien välttämisestä, joiden tiedetään aiheuttavan monille kaasua ja vatsanväänteitä.
Toisaalta tiedetään, että osa näistä FODMAP- hiilihydraateista lisää hyvien bakteerien kasvua suolistossa. Koska pitkäaikaisvaikutukset eivät ole tiedossa, kannattaa tiukkaa FODMAP-dieettiä jatkaa vain, kunnes oireet poistuvat tai korkeintaan reilun kuukauden. Oireiden helpottamisen jälkeen voi ruoka-aineita pyrkiä palauttamaan listalle yksi kerrallaan. Lieväoireinen voinee kokeilla omatoimisesti itse mukailemaansa FODMAP-ruokavaliota, mutta jos oireisto on hankala, voi riskinä olla, että ruokavalio suppeutuu liiaksi. Silloin on paras kysyä neuvoa muualtakin kuin tohtori Googlelta. Laillistettu ravitsemusterapeutti osaa parhaiten neuvoa tässä, kuten muissakin ruokavalioasioissa.
Riskitekijöitä IBS:n kehittymiselle on muun muassa sairastettu mahasuolikanavan tulehdus, esimerkiksi bakteerin aiheuttaman turistiripulin jälkeen saattaa suoli jäädä oireilemaan.
Myös antibioottikuurin jälkeen saattaa suoliston toiminta häiriintyä. IBD-potilailla on arvioitu olevan keskimääräistä useammin samanaikainen IBS, mutta tästä tutkijayhteisö ei ole täysin yksimielinen. Stressi voi joskus olla IBD:n pahenemisvaihetta laukaisevana tekijänä, mutta stressi pahentaa myös IBS- oireita.
Selkeimmin dokumentoitu riskitekijä IBS:lle on naissukupuoli. IBS-potilaista 1,5 – 2 kertainen määrä on naisia. Tämä saattaa liittyä fysiologisiin tai hormonaalisiin eroihin miehen ja naisen välillä. Saattaapa selitys olla osin sosiaalinenkin. Naiset kenties ovat parempia purkamaan asioita sydämeltään, kun taas miehet hallitsevat keskimäärin paremmin kaasun purkamisen suolistosta. Tämä ei ole tieteellisesti vahvistettu tosiasia, pikemminkin henkilökohtainen pohdinta. Jos suoli ei pääse purkamaan kaasua tai sisältöä, kun tarvis on, kohdistuu suolen seinämään venytystä ja kohta suolisto alkaa kouristamaan kahta kauheammin, kunnes saa asiansa toimitetuksi. Toki sulkijalihakseltakin pitää hyvää suorituskykyä voida vaatia – vaikkapa kokouksen yli tulisi ilman tuhnuja pystyä pinnistelemään. Jos kokous kuitenkin kestää monta tuntia tauotta, voi kivuliasta turvotusta, kurinaa ja murinaa, syntyä kelle tahansa.
Toiminnalliset vatsavaivat, IBS mukaan lukien, ovat kaikesta rasittavuudestaan huolimatta, sillä tavalla hyvälaatuisia, että ne eivät lyhennä elinikää eivät aiheuta syöpää tai muita sairauksia. Nykyhoito perustuu pitkälti potilaan kärsivällisyyteen kokeilla erilaisia ruokavalioita ja mahdollisesti erilaisia oireenmukaisia lääkkeitä. IBS:n, ravitsemuksen ja suoliston mikrobiston alalla tehdään paljon tutkimusta. Kenties tulevaisuudessa osaamme esimerkiksi ulosteen mikrobistomäärityksen perusteella tai muilla keinoilla karakterisoida IBS-potilaat nykyistä tarkemmin ja antaa yhä yksilöllisempiä ruokavalio-ohjeita ja hoitoja.
C-ANPROM/FI/IBDD/0298
01/2023
