Anne Pohju

FODMAP-ruokavalio avuksi myös IBD-potilaan toiminnallisiin vatsaoireisiin?

18.10.2016

Tulehdukselliset suolistosairaudet aiheuttavat monenlaisia ruoansulatuskanavan oireita, kuten kipua, ripulia, vatsan turvotusta ja vaihtelevaa suolen toimintaa. IBD:tä sairastavalla voi olla näitä oireita myös silloin, kun varsinainen tulehduksellinen suolistosairaus on remissiossa niin tähystystutkimuksen kuin ulostenäytteestä otettujen määritysten perusteella. Tulehduksen tai muun elimellisen sairauden puuttuessa oireista käytetään nimitystä toiminnalliset vatsavaivat. Voidaan puhua myös ärtyvän suolen oireyhtymästä (IBS, irritable bowel syndrome). IBD:tä sairastavista vähintään joka kolmas kärsii toiminnallisista vatsavaivoista, mikä on huomattavasti yleisempää kuin terveessä väestössä.

Siinä missä IBD-tauteihin liittyvää tulehdusta hoidetaan ensisijaisesti lääkkeillä, toiminnallisissa vatsavaivoissa suuri osa oireilevista henkilöistä saa apua ruokavaliomuutoksien avulla. Jopa kolmella henkilöllä neljästä toiminnalliset vatsaoireet lievittyvät ruokavaliolla, jossa rajoitetaan lyhytketjuisten, fermentoituvien hiilihydraattien määrää. Ruokavalio tunnetaan nimellä FODMAP-ruokavalio. FODMAP tulee sanoista fermentoituvat oligo-, di- ja monosakkaridit sekä polyolit. Käytännössä on kyse hiilihydraateista, jotka imeytyvät puutteellisesti ruoansulatuskanavassa ja päätyvät suolistomikrobien ravinnoksi lisäten kaasuntuotantoa. Monet FODMAP-yhdisteet ovat myös osmoottisesti aktiivisia eli ne lisäävät vesimäärää suolen sisällä. Näyttäisi siltä, että Crohnin tautia sairastavilla runsaasti FODMAP-yhdisteitä sisältävä ruokavalio lisää toiminnallisia vatsaoireita.

FODMAP-ruokavalio on kehitetty alun perin IBS-oireiden hoitoon, mutta siitä saattavat hyötyä myös toiminnallisista vatsavaivoista kärsivät IBD-potilaat, joilla tauti on remissiossa. Iso-Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa 88 toiminnallisista vatsavaivoista kärsivää IBD-potilasta sai ohjauksen FODMAP-ruokavalioon ja heistä 69 henkilöä (78 %) raportoi saaneensa helpotusta oireisiinsa noudatettuaan ruokavaliota vähintään 6 viikon ajan. Tulokset ovat samaa luokkaa kuin henkilöillä, joilla taustalla on pelkkä IBS ilman tulehduksellista suolistosairautta.

Miltä siis kuulostaisi, jos ruokavalion avulla pystyisit merkittävästi vähentämään suolioireita, erityisesti vatsakipuja, turvotusta ja ilmavaivoja? FODMAP-ruokavalio ei hoida suolen tulehdusta, mutta voi auttaa hallitsemaan toiminnallisia vatsaoireita. Seuraavassa blogikirjoituksessani kerron tarkemmin, mitä FODMAP-ruokavalio käytännössä tarkoittaa. Jos asialla on kuitenkin kiire, suosittelen hakeutumaan ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Ammattitaitoinen ja asiantunteva ohjaus on oleellinen osa FODMAP-ruokavaliota, jotta vältetään liialliset rajoitukset ja saadaan koostettua ruokavalio ravitsemuksellisesti riittäväksi.