Anne Pohju

Kalasta, omega-3-rasvoista ja tulehduksen hoidosta

15.02.2017

Edellisessä blogitekstissäni pohdiskelin kalan käyttöä muista kuin ravitsemuksen näkökulmista. Ravitsemuksellisesti kalassa on kuitenkin oma erityispiirteensä, joka on syytä nostaa esille: se sisältää pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja, joita ei juurikaan muista ruoka-aineista saa. (Lisäksi kalassa on D-vitamiinia, jota on luonnostaan hyvin harvassa ruoka-aineessa, mutta D-vitamiinista ei tässä yhteydessä nyt sen enempää.)

Omega-3-rasvahappojen merkitystä elimistön tulehdusreaktiossa on tutkittu paljon ja tästä syystä aihe kiinnostaa myös monia tulehduksellisesta suolistosairaudesta kärsiviä.

Kalan sisältämät pitkäketjuiset omega-3-rasvahapot ovat nimeltään EPA (eikosapentaeenihappo) ja DHA (dokosaheksaeenihappo). Elimistö pystyy valmistamaan näitä yhdisteitä alfalinoleenihaposta (ALA). Myös ALA kuuluu omega-3-rasvahappoihin ja sitä saadaan mm. rypsiöljystä ja pellavansiemenistä. Eri ihmisten välillä on suuria eroja, miten tehokkaasti elimistö pystyy muuntamaan ALA-rasvahaposta DHA:ta.

Pitkäketjuisilla omega-3-rasvahapoilla on tärkeä tehtävä elimistössä mm. solukalvojen rakenteessa. Raskauden ja imetyksen aikana DHA-rasvahappo edistää sikiön ja imetettävän pikkulapsen aivojen ja näkökyvyn normaalia kehitystä. Pitkäketjuisten omega-3-rasvahappojen saannilla näyttäisi olevan yhteys myös pienempään sydän- ja verisuonisairauksien riskiin.

Omega-3-rasvahappojen yhteys tulehdukseen perustuu siihen, että elimistö valmistaa omega-3-rasvahapoista biologisesti aktiivisia yhdisteitä, eikosanoideja. Nämä vaikuttavat monien elimistön toimintojen säätelyyn, muiden muassa tulehdusreaktioon. Omega-3-rasvahapoista muodostuvat yhdisteet ovat tulehdusta hillitseviä. Siksi omega-3-rasvahappojen on ajateltu olevan keino rauhoittaa elimistön tulehdustilaa.

Tulehduksellisissa suolistosairauksissa omega-3-rasvahappoja on tutkittu erityisesti taudin aktiivivaiheiden ehkäisyssä ja rauhallisen vaiheen keston pidentämisessä. Valitettavasti tutkimukset eivät ole yhdenmukaisesti näyttäneet, että ruokavalion täydentäminen omega-3-rasvahapoilla pidentäisi taudin rauhallisen vaiheen kestoa. Siksi tuorein IBD:n ravitsemushoitosuositus, jonka on laatinut eurooppalainen kliinisen ravitsemushoidon järjestö ESPEN, ei suosittele omega-3-täydennystä remission ylläpitoon IBD:ia sairastaville.

Omega-3-rasvahapoilla on siis terveydelle sekä lapsen kasvulle ja kehitykselle edullisia vaikutuksia, mutta IBD-tautiin liittyvän tulehduksen hillitsemisessä omega-3-rasvahappojen teho on vielä vahvistamatta. Pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja sisältävien ruokien, kuten kalan, sisällyttäminen ruokavalioon on paikallaan, koska kaikilla oma elimistö ei kovin tehokkaasti muodosta DHA:ta sen esiasteesta ALA:sta. Jos kala tai muut vedenelävät eivät syystä tai toisesta kuulu ruokavalioosi, omega-3-rasvahappojen saannista tulee huolehtia syömällä päivittäin rypsiöljyä, pellavan- tai hampunsiemeniä tai niistä valmistettua öljyä. Omega-3-valmisteiden käytön tarpeesta voi keskustella omassa hoitavassa yksikössä.