Anne Pohju
Käytännön näkökulmia toiminnallisten vatsavaivojen hoitoon ja FODMAP-ruokavalioon
15.11.2016
Edellisessä blogikirjoituksessani kerroin, että toiminnallisten vatsavaivojen lievittämisessä ruokavaliomuutoksilla näyttäisi olevan suuri merkitys. Erityisesti huonosti imeytyvien hiilihydraattien vähentäminen, eli niin sanotun FODMAP-ruokavalion noudattaminen on osoittautunut tutkimustiedon valossa tehokkaaksi hoitomuodoksi.
Ennen FODMAP-ruokavalion aloittamista on tärkeää, että muut mahdolliset suolisto-oireita aiheuttavat tekijät on suljettu pois, kuten esimerkiksi keliakia. Ravitsemusterapeutin ohjauksessa ruokavalion aloittaminen sujuu turvallisimmin, sillä omatoimiset dieettikokeilut voivat johtaa yksipuoliseen syömiseen ja niukkaan välttämättömien ravintoaineiden saantiin.
FODMAP-ruokavalio aloitetaan 3–6 viikkoa kestävällä jaksolla, jonka aikana huonosti imeytyvien FODMAP-yhdisteiden määrä ruokavaliossa pidetään mahdollisimman pienenä. Tämän eliminaatiojakson aikana esimerkiksi vehnän, sipulien, laktoosipitoisten maitovalmisteiden sekä luumun ja persikan kaltaisten kivellisten hedelmien käyttö pidetään hyvin vähäisenä. Niiden tilalla syödään muiden muassa kauraa, kvinoaa, riisiä, porkkanaa, ruohosipulia, banaania, viinirypäleitä, appelsiinia ja laktoosittomia maitovalmisteita. Pelkkä ruoka-aineiden poisjättäminen ei todella riitä, vaan vähintään yhtä tärkeää on löytää korvaavia tuotteita poisjätettyjen tilalle.
Joitakin viikkoja kestävän eliminaatiojakson aikana noin kolme henkilöä neljästä saa huomattavaa apua vatsaoireisiinsa. Merkittävin muutos oireissa tapahtuu yleensä jo ensimmäisen viikon kuluessa. Eliminaatiojakson jälkeen aletaan systemaattisesti kokeilla eri hiilihydraattiyhdisteiden ja eri ruoka-aineiden sopivuutta. Kokeilujakso on oleellisen tärkeä vaihe FODMAP-ruokavaliota, sillä kaikkien FODMAP-yhdisteiden tiukka välttäminen pysyvästi on todennäköisesti turhaa.
Ruokavalion laajentaminen luonnollisesti helpottaa ruokavalion toteutusta käytännön elämässä, kun valinnanvaraa on enemmän. Lisäksi monia runsaastikin FODMAP-yhdisteitä sisältäviä ruoka-aineita voi syödä, kunhan kerta-annokset malttaa pitää pieninä. Koska useat FODMAP-yhdisteet ovat prebioottisia, eli ne edistävät suolistomikrobien kasvua, tutkijoita on huolestuttanut, muuttaako tiukka FODMAP-yhdisteiden rajoittaminen suolistomikrobikantaa yksipuolisemmaksi. Tästäkin syystä on tärkeää, että ruokavalio ei rajoita liiaksi yhdisteitä, jotka vaikuttavat edullisesti suolistomikrobeihin.
Ruokavalion käytännön toteutuksessa oiva apu englanninkielentaitoisille on Monashin yliopiston tekemä älypuhelinsovellus (sovelluskaupassa nimellä The Monash University Low FODMAP Diet). Lisäksi viime vuosina on julkaistu useampi FODMAP-ruokavaliota käsittelevä suomenkielinen kirja ja luettavissa on myös kotimaisia verkkosivustoja ja blogeja ruokaresepteineen.
Täytyy lisäksi muistuttaa, että toiminnallisista vatsavaivoista kärsivän on usein syytä tarkastella omia tottumuksiaan laajemminkin. Jos päivät täyttyvät kiireestä ja stressistä, unenpuutetta paikataan jatkuvalla kahvinjuonnilla, tupakka ja alkoholi toimivat stressinhallintakeinoina, päämäärätön surffailu sosiaalisessa mediassa korvaa rentoutumisen eikä mieluisalle liikunnalle löydy aikaa, ruokavaliohoidolta on turha odottaa ihmeitä. Keskustelu oman hoitajan tai lääkärin kanssa voi auttaa ratkaisemaan, kannattaako juuri nyt ryhtyä toteuttamaan vaativaa ruokavaliohoitoa vai tulisiko muilla elämänalueilla tehdä ensin muutoksia.
C-ANPROM/FI/ENTY/0273
12/2021
