Anne Pohju
Mikä ohjaa ruokavalintojasi?
15.03.2017
Osaatko sanoa, miksi valitsit eilen illalla juuri niitä ruokia, joita söit? Valitsitko ruoan sen vuoksi, että muukin perhe söi broilerinkoipia? Tai siksi, että huoltoaseman kahvilassa oli tarjolla enää vain muutama täytetty sämpylä ja päädyit niistä yhteen? Vai valitsitko syömäsi ruoan siitä syystä, että koit sen olevan ainoa ruoka, jota vatsasi tällä hetkellä edes jollakin tavoin sietää?
Ruoan vaikutuksista terveyteen puhutaan paljon, mutta terveellisyys ei ole ainoa, eikä yleensäkään tärkein syy, miksi päädymme syömään sitä, mitä syömme.
Ruoka on parhaimmillaan nautinto kaikille aisteille: sen muodostavat ruoan hyvä maku ja miellyttävä suutuntuma, kenties vielä kaunis esillepano, viihtyisä ruokailupaikka ja mieleinen ruokaseura. Ruoka voi myös vastata tunteisiin ja tarjota lohtua. Kyseessä voi olla vaikka alakuloon syöty suklaa, stressaavan päivän jälkeen nautittu oluttuopillinen tai yksinäisen olon karkottamiseksi mutustetut voileivät TV:n ääressä kotisohvalla.
Ruoan nautinnollisuutta vähentää, jos joutuu jännittämään, onko ruokalajiin käytetty joitain itselle sopimattomia raaka-aineita. Syömisestä nauttiminen voi olla mahdotonta, jos takaraivossa jäytää pelko kipujen ja ripulin pahentumisesta syömisen seurauksena. Puhumattakaan siitä, jos oireiden paheneminen tuo tullessaan ongelmia ulosteenpidätyskyvyn kanssa. IBD-tautia sairastavasta puhuminen ruokailosta voi kuulostaa surkuhupaisalta vitsiltä.
Ruokaan liittyy vahvasti sosiaalinen ulottuvuus, koska ruokailutilanteessa on usein mukana muita ihmisiä. Perheen yhteinen päivällinen luo mahdollisuuden vaihtaa kuulumisia päivän tapahtumista perheenjäsenten kesken ja työkavereiden kanssa nautittu lounas ruokatauolla on tervetullut tauko työpäivään. On vaikea nimetä perhejuhlaa tai juhlapyhää, johon ei tavalla tai toisella liittyisi yhdessä syöminen ja/tai juominen. Ruokavalinnat ovat myös osa kulttuuria ja toisinaan osa yksilön identiteettiäkin.
IBD-tautia sairastavalle ruokailun sosiaalisuus voi kuitenkin olla stressaavaa. Jos taudin oireiden vuoksi ei pysty syömään samalla tavoin kuin muut, voi joutua selittelemään omia valintojaan. Miten toimia tilanteessa, jos ruokapaikaksi valitun ravintolan listalta ei löydykään mitään sopivaa syötävää? Kahvihuoneessa muut ihmettelevät, miksi taas kerran olet pakannut eväsrasiaan tuota samaa ruokaa – eikö jo kyllästytä? Miten selittää heille, että kyseessä on ainoa ruokalaji, jota juuri nyt uskallat syödä työpäivän aikana?
IBD-tautia sairastava voi myös valita, että syö ainoastaan yksin välttääkseen kiusallisilta tuntuvat tilanteet tai jopa jättää kodin ulkopuolella kokonaan syömättä, kun ei halua riskeerata päivän kulkua ennakoimattomalla suolen käyttäytymisellä.
Edellä mainitut asiat huomioiden ei ole yllätys, että tutkimuksella on voitu osoittaa ruokaan liittyvän elämänlaadun olevan IBD-tautia sairastavalla heikompi kuin esimerkiksi astmaatikoilla tai terveillä henkilöillä. Pelkkä ravitsemuksesta puhuminen ei riitä, jotta IBD-tautia sairastava kokee tulevansa oikeasti kuunnelluksi ja ymmärretyksi ruokaan liittyvissä asioissa. Tässä meillä terveydenhuollon ammattilaisilla on kehittymisen varaa, jotta keskustelu osataan viedä myös ruokalautasen ulkopuolelle ja osataan aidosti kuunnella, mitkä asiat todellisuudessa ovat suurimmat ruokaan liittyvät haasteet. Koska ruoka ja siihen liittyvät valinnat ovat niin paljon muutakin kuin vain pelkkää ravitsemusta, terveyden edistämistä ja sairauden hoitoa.
C-ANPROM/FI/IBDD/0309
01/2023