Anne Pohju
Mitä tänään syötäisiin?
08.08.2018
Lomakauden jälkeen on edessä paluu arkeen työ- ja harrastuskiireineen, ja samalla muuttuu ajankohtaiseksi arkiruokailun järjestäminen. Useimmat varmasti haluavat tarjota itselleen ja perheelleen maukasta, laadukasta ja terveellistä ruokaa. Arjen pyörityksen keskellä tästä hienosta ajatuksesta helposti tulee kuitenkin tinkineeksi, kun aika ei tahdo riittää keittiössä hääräämiseen, kaupassa käymiseen tai aterioiden suunnitteluun.
Monelle lienee tuttu se tilanne, että seisoo ruokakaupan käytävällä ja koettaa kuumeisesti keksiä, mitä tänään tekisi ruoaksi. Mitä jos tänä vuonna helpottaisit arkeen palaamista miettimällä arki-iltojen ruokailua jo etukäteen? Ruokasuunnittelulla nimittäin säästää aikaa, vaivaa ja jopa rahaa.
Viikkoruokalistan laatiminen on yksi tapa luoda ruokarutiinia arkeen. Ruokalistan voi laatia aina yhdeksi viikoksi kerrallaan, mutta myös kolmen tai peräti kuuden viikon kiertävä ruokalista voi toimia kotikeittiössä. Jokaiselle päivälle valitaan ensin pääruoka – tai ainakin pääruoan raaka-aine – jolle valitaan lisukkeet (eli peruna, riisi tai vastaava sekä kasvislisäke). Suunnitelmaan on hyvä sisällyttää useampi kala-ateria viikossa, mahdollisesti myös kasvisruokapäivä ja muutoinkin huolehtia monipuolisuudesta ja vaihtelevuudesta eri ruokalajien ja raaka-aineiden välillä.
Jos ruokakuntaan kuuluu useita henkilöitä, kiertävän ruokalistan laadinnassa kannattaa hyödyntää ryhmätyötä. Jokainen esimerkiksi voi äänestää listalle 2–3 omaa lempiarkiruokaansa. Ruokalistaan voi varata myös teemoja, kuten grilli- tai texmex-illan tai pizzaperjantain. Voi olla hyvä ajoittain merkitä listaan myös päivä, jolloin syödään tähteeksi jäänyttä ruokaa pois. Tämän voi markkinoida viikkoruokalistassa vaikka omavalintaisena ateriana tai keittiön yllätyksenä, jos ei nyt suoraan halua kirjoittaa listaan, että syödään jämät pois.
Kun etukäteen on jo tiedossa tulevan viikon ruokalista, ostoslistan laadinta ja ruokaostosten tekeminen helpottuu. Todennäköisesti myös kaupassa tarvitsee käydä harvemmin. Tällöin mielitekojen perusteella tehtyjä (yleensä ei niin järkeviä) ostoksia tarttuu mukaan vähemmän. Ruokalista kannattaa kuitenkin pitää joustavana, jotta esimerkiksi kauppojen tarjouksia tai satokauden tuoreita tuotteita voi hyödyntää aterioiden raaka-aineena.
Ruoanlaittoa helpottaa, jos keittiön kuiva-ainekaapissa ja jääkaapissa on tietty perusvalikoima raaka-aineita, joista tarpeen tullen valmistaa aterian tai kaksi. Kotivarastosta voi löytyä esimerkiksi riisiä ja pastaa, (vehnä)jauhoja, sokeria, suolaa, mausteita, säilykkeitä (niin kasvis-, hedelmä-, liha- kuin kalasäilykkeitä), perunaa, sipulia, juureksia, kananmunia, kuivattuja papuja, soijarouhetta, kasviöljyä, pähkinöitä ja näkkileipää. Jokainen luonnollisesti kokoaa oman perusvalikoimansa sen mukaan, mistä pitää ja mitä on tottunut käyttämään.
Ruokaa on järkevää valmistaa tietoisesti sen verran suuri annos, että siitä voi osan pakastaa tulevia aterioita varten. Ainakin keitto-, pata- ja laatikkoruoat soveltuvat tähän. Näitä ei välttämättä tarvitse edes kypsentää valmiiksi, vaan esimerkiksi monen laatikkoruoan raaka-aineet voi pilkkoa, mitata ja annostella valmiiksi pakastimenkestävään uunivuokaan ja pakastaa kypsentämättä. Tällaisen esivalmistellun laatikkoruoan voi ottaa illalla jääkaappiin sulamaan, jolloin seuraavana päivänä on helppo nostaa vuoka vain uuniin ja noin tunnin kuluttua nauttia tuoreelta maistuvasta, itse tehdystä ateriasta.
Innokkaimmat voivat kerralla valmistella useita erilaisia ateriakokonaisuuksia pakastimeen, jolloin arkiruokailu helpottuu useaksi viikoksi eteenpäin. Jos tuttavapiirissä on muitakin perheitä, jotka kamppailevat arkiruokailun kanssa, tällaisia ruoanvalmistustalkoita voi pitää vaikka kerran kuukaudessa yhdessä ystävän kanssa.
C-APROM/FI/ENTY/0766
02/2022
