Anne Pohju

Pelkkiä kalajuttuja

17.01.2017

Syötkö sinä kalaa 2–3 kertaa viikossa, kuten suomalaiset ravitsemussuositukset kehottavat? Joka viides työikäinen suomalainen ei nimittäin syö kalaa edes yhtä kertaa viikossa.

Ravitsemusterapeutin vastaanotolla kuulee, että kalan käytön esteenä on usein käytännön syyt. Kala koetaan työläämmäksi valmistaa kuin vaikkapa jauheliha. Myös kalan hinta nousee monesti esille, sillä kalan kilohinta tuntuu korkealta. Lisäksi kalan turvallisuus, eettisyys ja ympäristövaikutukset mietityttävät IBD:tä sairastavia. Kalan ravitsemuksellisten ominaisuuksien ohella myös näiden näkökulmien tarkastelu on aiheellista.

Kalan syömisen lisäämiseen kannustavat suositukset voivat tuntua ympäristötietoisesta kuluttajasta ristiriitaisilta, sillä nykyisin monia maailman kalakantoja ylikalastetaan. Myös kalan kasvatuksella on ympäristöä kuormittavia vaikutuksia. Kestävästi pyydetty lähivesien kala ja pienikokoiset kalalajit ovat ympäristön kannalta hyviä valintoja. Ahven, muikku, särkikalat ja made ovat esimerkkejä kotimaisista, kestävistä kalavalinnoista. Valmiiksi pakatuissa kalatuotteissa MSC (Marine Stewardship Council)- ja ASC (Aquaculture Stewardship Council)-merkinnät auttavat valitsemaan vastuullisesti. Oiva apu kalavalintojen tekemiseen on Maailman Luonnonsäätiön eli WWF:n kalaopas.

Kalalajien vaihteleva käyttö järvikalan, merikalan ja kasvatetun kalan välillä varmistaa, ettei kalan ympäristösaastepitoisuuksista tarvitse olla erityisen huolestunut. Herkille ryhmille eli lapsille ja hedelmällisessä iässä oleville, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on kuitenkin asettanut poikkeavan suosituksen. Herkkien ryhmien ei tulisi syödä isoa silakkaa (yli 17 cm perkaamattomana) tai Itämerestä pyydettyä merilohta tai taimenta useammin kuin 1–2 kertaa kuukaudessa. Sama suositus koskee merestä tai järvestä pyydettyä haukea. Raskauden ja imetyksen aikana haukea tulisi välttää kokonaan, koska hauki kerää elohopeaa.

Jos IBD:tä sairastavalla on käytössä vastustuskykyä alentava eli immunosuppressiivinen lääkitys, hän voi helpommin sairastua listeriabakteerin aiheuttamaan infektioon. Raaka kala on riskielintarvike listeriabakteerin suhteen, joten immunosuppressiivista lääkehoitoa saavan on suositeltavaa syödä kalaa vain kauttaaltaan kuumennettuna. Esimerkiksi raakaa kalaa sisältävä sushi, mäti, kylmäsavustettu tai graavattu kala kuumentamattomana ei ole suositeltavaa syötävää immunosuppressiivista hoitoa saavalle. Myös raskaana olevien, imeväisikäisten ja ikääntyneiden on syytä pidättäytyä raa’an kalan syömisestä listeriariskin vuoksi.

Edellä mainitut näkökulmat huomioiden myös IBD:tä sairastava voi nauttia kalaa turvallisesti ja vastuullisesti useamman kerran viikossa. Ja kyllä kannattaakin! Kala nimittäin on ravitsemuksellisesti hyvin poikkeuksellinen ruoka-aine sen sisältämien pitkäketjuisten omega-3-rasvahappojen ja D-vitamiinin takia – näitä ravintoaineita ei luonnostaan ole juurikaan muissa elintarvikkeissa.

Mitä tulee kalan valmistamisen työläyteen, kannattaa tarkistaa vaikka oman kansalaisopiston tarjonnasta kalan käsittelyyn keskittyvät ruoanlaittokurssit. Tottumattomalle kalan valmistaminen voi tuntua hankalalta, mutta tässäkin asiassa harjoitus tekee mestarin.