Anne Pohju

Proteiinin pyörteissä

20.09.2016

Muutaman viime vuoden ajan Suomessa on eletty hurjaa proteiinibuumia. Osaltaan tähän on varmasti vaikuttanut fitness-urheilun ja lihasvoimaharjoittelun nouseminen trendikkäiksi. Ruokakaupassa on proteiinilla täydennettyjä elintarvikkeita joka lähtöön: löytyy rahkaa, maitoa, leipää – jopa jäätelöä ja tuoremehua. Urheilijaravinteille varatut hyllymetrit paisuvat silmissä.

Äkkiseltään voi saada vaikutelman, että nykypäivän suomalainen kärsii proteiinin puutteesta. Tämä ei kuitenkaan ole tilanne. Finravinto 2012 –tutkimuksen mukaan työikäinen suomalainen mies sai ravinnostaan 95 grammaa proteiinia päivässä ja nainen 72 grammaa. Nämä tavanomaisesta ruoasta tulevat määrät riittävät hyvin kattamaan proteiinin perustarpeen terveellä keskivertokansalaisella.

Kuitenkin on tilanteita, jolloin riittävä proteiininsaanti voi olla vaarassa. Näin voi olla silloin, jos ruokavalio on koostettu hyvin yksipuolisesti, esimerkiksi laajojen ruoka-aineallergioiden tai muusta syystä aloitetun tiukan välttämisruokavalion vuoksi. Proteiininsaanti voi olla ongelmallista, jos ei pysty syömään riittävästi omaan ravinnontarpeeseensa nähden, esimerkiksi vaikeiden ruoansulatuskanavan oireiden takia.

Proteiinintarve voi olla myös lisääntynyt. Tulehdus on yksi tarvetta lisäävistä tekijöistä. Näin ollen aktiivinen tulehdus suolessa lisää IBD:ia sairastavan proteiinintarvetta, jopa puolitoistakertaiseksi normaalitilanteeseen verrattuna. Aktiiviin suolitautiin usein myös liittyy lisääntynyt proteiinin menetys ulosteisiin, kun suolistosta tihkuu verta ja ruoan imeytyminen voi olla heikentynyttä. IBD-taudin aktiivivaiheessa ruokahalu on monesti huono ja syöminen tavanomaista vähäisempää. Siksi aktiivisen IBD:n kanssa tulee huolehtia riittävästä proteiininsaannista, kuten myös muustakin ravitsemuksesta.

Niin perusterve ihminen kuin IBD:ia sairastava henkilö taudin rauhallisessa vaiheessa saa riittävästi proteiinia tavallisesta ruoasta. Hyviä proteiinin lähteitä ovat kala, liha, siipikarjan liha ja kananmuna, lisäksi maito ja maitovalmisteet. Jos näitä sisältyy päivittäiseen ruokavalioon useammalla aterialla päivässä, proteiininsaannin kanssa tuskin tulee ongelmia.

Eläinperäisten proteiinilähteiden rinnalla on hyvä opetella käyttämään myös kasviperäisiä proteiinilähteitä. Pähkinät ja siemenet sisältävät hyvälaatuisen rasvan ohella proteiinia. Tarvittaessa ne voi nauttia rouhittuna, jauhettuna tai levitteenä, jos huolellisesta pureskelusta huolimatta ne aiheuttavat suolioireita. Lihaa korvaamaan voi kokeilla erilaisia papuja, linssejä sekä herneitä. Jos niiden aiheuttamat ilmavaivat mietityttävät, kannattaa kokeilla vaikkapa tofua, quornia (eli sieniproteiinia), nyhtökauraa tai soijarouhetta, jotka ovat lempeämpiä vatsalle. Maidon asemesta käytettäviksi sopivat mm. soijasta, kaurasta ja pähkinöistä valmistetut juomat ja muut tuotteet.

Taudin aktiivivaiheessa proteiinipitoisten ruoka-aineiden osuutta ruokavaliossa tulee lisätä. Jos tavanomaista ruokaa ei pysty syömään riittävästi, avuksi voi ottaa proteiinitäydennettyjä elintarvikkeita tai urheilijoille suunnattuja proteiinilisiä. Apteekin kliiniset täydennysravintovalmisteet ovat myös mahdollinen vaihtoehto. Proteiinilisiä on käyttövalmiina juomina ja lusikoitavina tuotteina, mutta myös jauhemaisena, jolloin jauhe sekoitetaan muun ruoan tai juoman joukkoon.

Proteiinin suhteen voisi todeta, että kyseessä on välttämätön ravintoaine, mutta ylilyönteihin ei kannata lähteä. Harva oikeasti tarvitsee trendikkäitä proteiinitäydennettyjä elintarvikkeita normaaliarjessaan – tavallinen ruoka riittää lähes aina.