Kaisa Seppänen
Ravitsemusterapeutin rooli IBD:n hoidossa
27.09.2019
Tulehduksellisten suolistosairauksien hoito on tiimipelaamista, johon parhaimmillaan osallistuu suuri joukko terveydenhuollon ammattilaisia. Muun muassa IBD-hoitajan, lääkärin, laboratorion henkilökunnan, avannehoitajan ja psykologin lisäksi yksi työntekijä tiimissä voi olla ravitsemusterapeutti. Vuonna 2017 julkaistun eurooppalaisen IBD:n ravitsemushoitosuosituksen mukaan jokaisen remissiossa olevan IBD-potilaan tulisi tavata ravitsemusterapeutti. Ravitsemusterapian avulla voitaisiin ehkäistä vajaaravitsemusta ja muita ravitsemukseen liittyviä ongelmia.
Miten tämä suositus sitten toteutuu Suomessa? Valitettavasti pitää todeta, että huonosti. IBD-potilaiden potilasjärjestö Crohn ja Colitis ry teki vuonna 2019 yhdessä neljän muun suomalaisen potilasjärjestön kanssa selvityksen ravitsemusterapian saatavuudesta pitkäaikaissairaille. Selvityksen mukaan vain 38 prosenttia kyselyyn vastanneista yli 2 500 pitkäaikaissairaasta oli saanut lähetteen ravitsemusterapeutille pyytämättä. Huolestuttavaa on se, että osa potilaista ei saa lähetettä edes pyytämällä. Vain 16 % lähetettä pyytäneistä oli saanut sen. Yli puolet selvitykseen vastanneista toivoi saavansa ravitsemusterapeutin ohjausta jatkossa tarvittaessa.
Tärkein syy ravitsemusterapeutin vähäiselle saatavuudelle on ravitsemusterapeuttien vähäinen määrä Suomessa. Laillistettuja ravitsemusterapeutteja on julkisessa terveydenhuollossa vain alle 200 vakanssia. Jopa kaksi miljoonaa suomalaista asuu kunnissa, joissa ei ole lainkaan ravitsemusterapeuttia perusterveydenhuollossa. Myös yksityisen terveydenhuollon puolella ravitsemusterapeutteja on vähän ja ravitsemusterapia on siellä potilaille huomattavasti kalliimpaa kuin julkisessa terveydenhuollossa, koska ravitsemusterapiasta ei saa Kela-korvausta. Ravitsemusterapeuttien suurempi tarve julkisessa terveydenhuollossa on siis ilmeinen.
Vaikka IBD:n hoitoon ei ole olemassa mitään tiettyä ruokavaliohoitoa, voisivat monet tulehduksellista suolistosairautta sairastavat henkilöt hyötyä ravitsemusterapiasta. Ravitsemusterapeutin vastaanotolla voidaan keskustella esimerkiksi ruokavalion monipuolisuudesta eli riittävästä ravintoaineiden saannista, jos IBD aiheuttaa yksilöllisiä ruoka-ainerajoitteita. Myös vajaaravitsemuksen ehkäisy ja hoito ovat ravitsemusterapeutin ydinosaamista, samoin kuin painonhallinta.
Me laillistetut ravitsemusterapeutit olemme opiskelleet vuosia ravitsemustiedettä yliopistossa, joten osaamisemme on laaja-alaista ja tutkittuun tietoon perustuvaa. Ravitsemustiede ulottuu kuitenkin moniin eri potilasryhmiin ja sairauksiin sekä uutta tutkimustietoa tulee ravitsemuskentältä koko ajan. Näin ollen kaikkeen ei mitenkään pysty perehtymään syvällisesti eli järkevintä olisi voida keskittyä joihinkin sairausryhmiin. Ravitsemusterapeutteja tulisi siis olla niin paljon kliinisessä työssä, että erikoistuminen olisi mahdollista. Näin ollen gastroenterologiaan perehtyneet ravitsemusterapeutit voisivat tarjota parasta ravitsemushoitoa IBD-potilaille.
Kannattaa siis rohkeasti kysyä lähetettä ravitsemusterapeutille, jos tunnet tarvetta sille. Ehkäpä kysynnän kasvaminen auttaa ravitsemusterapeuttien lisäämisessä terveydenhuoltoon. Toivottavasti tulevaisuudessa ravitsemusterapeutin palvelut olisivat kaikkien sitä tarvitsevien saatavilla ja ravitsemusterapeutti olisi pysyvä osa IBD-potilaan hoitotiimiä.
C-ANPROM/FI/IBDD/0317
01/2023
