Mikä on Crohnin tauti?

 

Crohnin tauti on krooninen, tulehduksellinen suolistosairaus

Crohnin tauti on krooninen, tulehduksellinen suolistosairaus. Se voi esiintyä missä tahansa ruoansulatuskanavan alueella, yleisimmin kuitenkin ohutsuolessa, varsinkin sen loppuosassa tai paksusuolessa. Tulehdus esiintyy usein suolistossa siten, että tulehtuneiden kohtien välissä voi olla terveitä alueita. Peräaukon haavaumat ja fistelit ovat yleisiä, mutta ylemmän mahasuolikanavan tulehtuminen on melko harvinaista.

Crohnin tauti on pitkäaikaissairaus, jossa oireettomat jaksot (remissiot) vuorottelevat aktiivisten vaiheiden (relapsit) kanssa. Tautiin voi liittyä erilaisia komplikaatioita ja liitännäissairauksia.

Tauti on yleistynyt viime vuosikymmenten aikana. Tavanomaisesti Crohnin tauti diagnosoidaan 15–35 vuoden iässä, mutta se voi puhjeta missä iässä tahansa. Crohnin taudin esiintyvyys on 120–200 tapausta 100 000 asukasta kohti.1,2

Crohnin taudin oireet

Crohnin taudin tavallisimpia oireita ovat ripuli, vatsakipu (tavallisimmin oikealla alavatsassa), painonlasku, kuume, verenvuoto peräsuolesta, perianaalitauti, aliravitsemuksen merkit, vatsan turvotus sekä kasvuhäiriöt lapsilla ja nuorilla.

Oireet voivat olla jatkuvia tai esiintyä toistuvasti viikkojen, kuukausien tai jopa vuosien välein häviten välillä kokonaan. Oireet riippuvat tulehduksen laajuudesta ja vaikeusasteesta sekä paikasta. Liitännäissairauksina voi esiintyä niveloireita, kipeitä kyhmyjä iholla (kyhmyruusu), harvemmin ihon haavaumia sekä silmien särkyä ja valonarkuutta (väri- tai kovakalvon tulehdus).

Crohnin taudin toteaminen

Crohnin tauti todetaan oireiden perusteella sekä tähystyksessä tai kuvantamistutkimuksilla. Tähystyksissä otetaan limakalvolta näytepaloja, joista patologi toteaa taudille ominaiset piirteet. Laboratoriokokein selvitetään verenkuvaa, tulehdusarvoja ja maksa-arvoja.

Rutiinitähystyksiä ovat ylemmän mahasuolikanavan tähystys pohjukaissuoleen asti ja paksusuolen tähystys peräsuolesta ohutsuolen loppuosaan asti. Ohutsuolen tutkimiseen käytetään tietokone- ja magneettikuvausta. Myös nieltävää kapselikameraa voidaan käyttää.

Toisinaan Crohnin tauti todetaan vasta leikkauksessa, johon on päädytty vatsakivun tai suolitukoksen takia. Yksittäistä luotettavaa laboratoriokoetta ei toistaiseksi ole, mutta verikokeista saadaan tietoa tulehduksesta ja sen asteesta sekä liitännäissairauksista. Taudin aktiivisuutta voidaan seurata tutkimalla ulostenäytteestä tulehduksen merkkiaineita, kuten kalprotektiinia.

Crohnin taudin hoito

Crohnin tautia hoidetaan ensisijaisesti lääkityksellä, jota käytetään aktiivisen taudin rauhoittamiseen ja remission ylläpitoon. Keskivaikean ja vaikean Crohnin taudin hoito voidaan toteuttaa biologisella lääkehoidolla. Biologisia lääkehoitoja ovat TNF-alfasalpaajat infliksimabi ja adalimumabi, suolistoselektiivinen integriiniestäjä vedolitsumabi ja interleukiini 12/23:n estäjä ustekinumabi. Vaikeissa tapauksissa Crohnin tauti voi vaatia leikkaushoitoa.

Crohnin taudin hoidon tavoite on mahdollistaa potilaalle mahdollisimman normaali elämä sairaudesta huolimatta. Lue lisää Crohnin taudin hoidosta.

Lähteet

  1. Manninen P, Karvonen AL, Huhtala H ym. The epidemiology of inflammatory bowel diseases in Finland. Scand J Gastroenterol 2010; 45:1063-7
  2. Jussila A, Virta LJ, Kautiainen H ym. Increasing incidence of inflammatory bowel diseases between 2000 and 2007: A nationwide register study in Finland. Inflamm Bowel Dis 2011; [Epub ahead of print]

Yleisinä hakuteoksina on käytetty

  • Martti Färkkilä, Helena Isoniemi, Katri Kaukinen, Pauli Puolakkainen (toim.) Gastroenterologia ja hepatologia (2013)
  • Klaus Hedman, Terho Heikkinen, Pentti Huovinen, Asko Järvinen, Seppo Meri, Martti Vaara (toim.) Immunologia- Mikrobiologia, Immunologia ja infektiosairaudet, kirja 2 (2011)