Tulehdukselliset suolistosairaudet (inflammatory bowel diseases, IBD) ovat vielä osin tuntemattomista syistä syntyviä tiloja, joille on ominaista krooninen maha-suolikanavan tulehdus. Yleisimpiä alatyyppejä ovat Crohnin tauti ja haavainen paksusuolitulehdus.

Mikä taudin aiheuttaa?

Tulehduksellisten suolistosairauksien syy on tuntematon. Häiriöt suolen normaalissa immuunipuolustuksessa vaikuttavat osaltaan taudin puhkeamiseen.1 Taudille tyypillistä on ylimääräisten valkosolujen kertyminen suoliston kudokseen.2 Nämä valkosolut ylläpitävät tulehdusta. Nykyään lääkityksellä voidaan estää näiden valkosolujen pääsyä suolistoon ja siten vähentää tulehdusta.

Geneettinen alttius

Tulehduksellista suolistosairautta sairastavan henkilön ensimmäisen asteen sukulaisilla on noin 10–15-kertainen riski sairastua. Tällä hetkellä on tunnistettu yli 100 mahdollista alttiusgeeniä.3

Ympäristötekijät

Tiettyjen tekijöiden on todettu suurentavan riskiä sairastua tulehdukselliseen suolistosairauteen. Tällaisia ovat mm. runsas mikrobilääkkeiden käyttö lapsena, tupakointi (Crohnin tauti), runsas eläinproteiinien käyttö ja runsas linolihapon saanti (haavainen paksusuolitulehdus) sekä runsas makeisten ja sokerin käyttö (Crohnin tauti). Myös suojaavia tekijöitä on havaittu, kuten mm. yli 6 kuukautta kestänyt rintaruokinta, umpilisäkkeen poisto ennen 30. ikävuotta (haavainen paksusuolitulehdus) ja runsas kuitujen käyttö.

Immuunijärjestelmä

Bakteerit stimuloivat immuunijärjestelmää ja saavat aikaan tulehdusreaktion. Immuunijärjestelmän häiriöt osaltaan altistavat taudeille.4

Krooninen ja normaalista poikkeava tulehdus

Tulehduksen puhjettua tulehduksellista suolistosairautta sairastavan immuunijärjestelmä ei pysty kytkemään immuunivastetta ”pois päältä”.4

Kuinka yleinen IBD on?

Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat kehittyneissä maissa yleisempiä kuin kehitysmaissa. Lisäksi länsimaissa on huomattavissa selkeä ero pohjois–eteläsuunnassa siten, että Pohjoismaissa tulehdukselliset suolistosairaudet ovat yleisempiä kuin Etelä-Euroopassa.

Suomessa on miltei 40 000 tulehduksellisesta suolistosairaudesta kärsivää henkilöä, ja erityisesti haavaisen paksusuolitulehduksen esiintyvyys on lisääntynyt viime vuosina.5 Sairauksien esiintyvyys on yleisintä nuorilla ja nuorilla aikuisilla.6 Kelan tilastojen mukaan IBD:n esiintyminen lapsilla on nelinkertaistunut kuluneen 20 vuoden aikana.

Tauti ei tartu. Varsinkin taudin alkuvaiheessa paksusuolessa esiintyvää Crohnin tautia ei noin 10 %:ssa tapauksista voida erottaa haavaisesta paksusuolitulehduksesta. Tällöin puhutaan luokittelemattomasta koliitista. Osa luokittelemattomasta koliitista osoittautuu myöhemmin Crohnin taudiksi.

Mikä ihmeen IBD?

Millainen sairaus on IBD? Mikä sen aiheuttaa? Voidaanko sitä hoitaa? Mitä diagnoosi tarkoittaa minulle? Katso video IBD:n syistä ja elämästä sen kanssa.

Videoon on saatavilla suomenkieliset tekstitykset. Saat ne käyttöösi klikkaamalla videon valikkorivillä kuvaketta “Tekstitykset/Subtitles”.

Lähteet

  1. Hanauer S. Inflammatory bowel disease: epidemiology, pathogenesis, and therapeutic opportunities. InflammBowel Dis. 2006;12 (Suppl 1):S3-S9.
  2. Xavier RJ, Podolsky DK, Unravelling the pathogenesis of inflammatory bowel disease, Nature. 2007;448(7152):427-434.
  3. Vermeire S, Van Assche G, Rutgeerts P. Inflammatory bowel disease and colitis: new concepts from the bench and the clinic. Curr Opin Gastroenterol. 2011;27(1):32-37.
  4. Crohn’s and Colitis Foundation of America. About Crohn’s disease. 2009. http://www.ccfa.org/info/about/crohns. Accessed March 28, 2012.
  5. Färkkilä M. Tulehdukselliset suolistosairaudet – uusi kansantautimme, Duodecim 2014;130:431–2.
  6. Jussila A ym. Increasing Incidence of Inflammatory Bowel Diseases Between 2000 and 2007: A Nationwide Register Study in Finland, Inflamm Bowel Dis 2012;18(3):555–61

Yleisinä hakuteoksina on käytetty

  • Martti Färkkilä, Helena Isoniemi, Katri Kaukinen, Pauli Puolakkainen (toim.) Gastroenterologia ja hepatologia (2013)
  • Klaus Hedman, Terho Heikkinen, Pentti Huovinen, Asko Järvinen, Seppo Meri, Martti Vaara (toim.) Immunologia- Mikrobiologia, Immunologia ja infektiosairaudet, kirja 2 (2011)