Katso kaikki kirjoittajat...

Lääkkeeeeet

”Lääkkeeeet!”, sanottiin aina Rauno Repomiehelle Pasila-televisiosarjassa, kun hän vähän höpsähti. Ihan mahtava sarja muuten, kannattaa katsoa. Minä tarvitsen jonkun hokemaan samaa minulle. Olen karmea potilas, olen nimittäin unohtanut aina joskus ottaa viikoittaisen lääkkeeni. Ja tunnen siitä karmeaa katumusta ja huonoa omaatuntoa.  Olen varmasti pilannut suolistoni holtittomalla lääkkeettömyydellä. En edes kehtaa kertoa lääkärilleni, pitää vielä hulttiona….

Lue lisää...

Blogi | 22. joulukuun 2016

Vihainen maha

Suolistoni Ylermi on ollut viime aikoina vihaisempi kuin yleensä. Vessassa pitää juosta normaalia useammin ja kahvi on kauhistus. Pitää suurin piirtein laskea, koska on viimeksi kumonnut kupillisen kurkkuun ja milloin on viimeksi syönyt mitäkin, jotta kykenee istumaan pari tuntia palaverissa. Kahvitarjoiluihin pitää suhtautua varauksella, jos tiedossa on vähänkin pidempi istunto kokoushuoneen uumenissa. Sieltä ei yleensä…

Lue lisää...

Blogi | 5. joulukuun 2016

Kiirettä pukkaa

Syksyisin tuntuu aina olevan kiire. Kalenteri täyttyy huimaa vauhtia ties mistä uusista harrastuksista ja tapahtumista, töitä tuntuu kerääntyvän ennätysvauhtia ja kuntoakin pitäisi kohottaa kesäkilojen jälkeen. Samaan aikaan on yhä pimeämpää ja märempää, tekisi mieli vain käpertyä huovan alle juomaan kaakaota ja mussuttamaan herkkuja. Nämä asiat ovat joskus melko vaikeaa yhdistää. Haluaisi elää terveellisesti ja olla…

Lue lisää...

Blogi | 10. marraskuun 2016

Hirveä räkis

Flunssa siellä, flunssa täällä. Mikä siinä onkin, että heti kun vähän ilma kylmenee ja ensimmäiset lehdet putoavat, alkaa hervoton lenssukausi. Jos yhdellä taudilla selviää, saa olla hyvin tyytyväinen. Jos ei itse ole pedin pohjalla, vähintäänkin työpaikka näyttää autioituneelta, kun kaikki muut sairastavat. Perussairautta kantavana sitä toivoisi, että ihmiset kiinnittäisivät huomiota hygieniaan. Ei voi olla niin…

Lue lisää...

Blogi | 24. lokakuun 2016

Purkitettua paskaa

Varoitus: Teksti saattaa sisältää epämiellyttäviä mielikuvia ja aivan liikaa informaatiota. ”Voisit seuraavalla kerralla tuoda myös calpron (IBD-tulehduksen merkkiaine kalprotektiini).” Aaargh! Vihaan noita sanoja. Ulostenäyte, tuo suolistosairaan vihollinen numero yksi. Mikä siinä on, että niitä saa kuskata hoitajille jatkuvalla syötöllä? Ota tästä tällainen kiikkerä, matala pahvilautanen ja tähtää siihen sitten kivasti ulosteesi, ilman, että se vierii…

Lue lisää...

Blogi | 29. syyskuun 2016

Huussihetkiä

Kesä alkaa olla ohi, ja syksy kolkuttelee ovella. Haikea fiilis tulee aina näihin aikoihin, sille ei vain voi mitään. Muuttolinnut ovat jo matkalla, puiden lehdet harvenevat ja taivaalta tulee useammin sadetta kuin auringonpaistetta. Kesäisistä viikonlopuista vietin useamman paremman puoliskoni suvun mökillä. Sellaiset paikat tekevät hyvää molemmille aivoille; niille, jotka löytyvät päästä ja niille, jotka möyrivät…

Lue lisää...

Blogi | 8. syyskuun 2016

Ulos kaapista

Kokeilin vihdoin sairauskaapista ulos astumista. Tai no, en astunut. Rysäytin koko kaapin ratsastusystävieni niskaan täysin yllättäen. ”Ai niin, mulla on muuten tämmöinen.” Taktiikassani on ehkä vielä hiomista. Tosin eikös sitä sanota, että parempi kertarutina kuin ainainen kitinä. En oikein tiedä, mitä alun perin pelkäsin. Sääliä ja voivottelua, tai ehkä vähättelyä ja typeriä kommentteja? Pelkäsinkö, että…

Lue lisää...

Blogi | 18. elokuun 2016

Itsensä voittamisesta

Joskus sitä tulee hetkiä, jolloin tuntuu, että ei pysty, ei uskalla tai ei halua. Ehkä suoli kiukuttelee, ehkä fiilis on muuten vaan huono. Ehkä on juuri istunut vessassa puoli tuntia ja ulos lähteminen on viimeinen asia, mitä haluaisi tehdä. Silti joskus on pakko. On pakko mennä ja tehdä, tavata ihmisiä ja lunastaa annettuja lupauksia. Siinäkin…

Lue lisää...

Blogi | 28. heinäkuun 2016

Töissä tänäänkin

Opiskelin aikoinaan alalle, joka oli kaikkea muuta kuin kahdeksasta neljään päivätyö. Ajatus vaihtelusta, seikkailuista ja uusista kokemuksista viehätti. Jokainen päivä olisi erilainen, ja oppisin jatkuvasti uutta. Eikä tarvitsisi homehtua jatkuvasti jossain toimiston nurkassa. Teinkin näitä töitä jonkin verran ja se oli tosiaan mukavaa. Mutta sairastumisen jälkeen kaikki ei ollutkaan niin mustavalkoista. Tavalla tai toisella ajauduin…

Lue lisää...

Blogi | 7. heinäkuun 2016

Parisuhteellista

Joskus kuulee todettavan, kuinka mukavaa olisi seurustella toisen suolistosairaan kanssa. Se toinen aina ymmärtäisi kuinka pahoja kivut voivat olla ja millaista on rynnistää vessaan yllättäen, oli tilanne mikä tahansa. Ei tarvitsisi selitellä omaa oloaan, kun vatsa pitää mitä mielenkiintoisimpia ääniä ja lääkkeitä on otettava sen seitsemää sorttia. Mukavasti voisi keskustella päivällispöydässä ajankohtaisista uutisista ja suoliston…

Lue lisää...

Blogi | 23. kesäkuun 2016

Kaapissa

Olen viime aikoina pohdiskellut, kuinka suolistosairauden voisi ottaa puheeksi ystävien ja tuttujen kanssa. Osa tietysti tietää sairaudesta, mutta eivät kaikki. Remissiossa ollessa se ei vaikuta elämään merkittävästi. En ole joutunut perumaan tapaamisia pitkään aikaan sairauteni vuoksi, joten sekään ei tarjoa helppoa tapaa kertoa asiasta. Toki kerron aiheesta, jos tulee sopiva tilaisuus, mutta sellaisia harvemmin tulee….

Lue lisää...

Blogi | 26. toukokuun 2016

Unelmavessa

Toisinaan vessassa istuessa mietin, miten kokemus olisi miellyttävämpi. Usein viihdytän itseäni kännykällä pelaamalla pelejä tai surffailemalla netissä, mutta joskus en ehdi ottaa puhelinta mukaan. Silloin joudun miettimään syntyjä syviä samalla, kun tuijotan tylsyyksissäni seinälaattoja. Niiden abstrakteista kuvioista muodostuu mitä milloinkin: leivos, tanssiva pariskunta tai vihainen undulaatti. Usein mietin, olivatko tummanruskeat seinälaatat todella joskus hienoja ja…

Lue lisää...

Blogi | 5. toukokuun 2016

Suoli nirsoilee

Olen aina ollut kaikkiruokainen ja halukas tutustumaan uusiin ruokalajeihin. Olen sitä edelleen, mutta suhtautumiseni syömiseen on kuitenkin muuttunut suolistosairauden myötä. Enää ei ole itsestäänselvyys, että kaikkea voi tai kannattaa maistella. Olen pari kertaa kokenut oireita, jotka itse diagnosoin jonkinsorttisiksi suolen ahtautumisen tai tukkeutumisen oireiksi. Tämä tapahtui sairastamisen alkuaikoina, jolloin en vielä oikein ymmärtänyt tautia kokonaisuudessaan,…

Lue lisää...

Blogi | 14. huhtikuun 2016

Irlannin ihmeitä

Olin taannoin Irlannissa vaihto-opiskelemassa. Puoli vuotta suolistosairauden kanssa vieraassa maassa tuntui toki hurjalta, mutta päätin ottaa riskin. Sairaus oli kurissa sen ansiosta, että kävin lääketiputuksessa joka kahdeksas viikko. Sain lääkäreiltäni luottoa siihen, että kyllä Euroopassa saa hoitoa. Uskalsin siis lähteä. Elämäni stressaavimpia asioita oli yrittää järjestää sama lääkehoito vieraassa maassa. Koin niin paljon takapakkeja, vaikeuksia…

Lue lisää...

Blogi | 24. maaliskuun 2016

Turpaterapiaa

Käyn kerran viikossa ratsastuskoululla viikoittaisella ratsastustunnillani. Olen näin aikuisiällä löytänyt takaisin lajin pariin. Jo lapsena olin hevoshullu, mutta pääsin tallille hyvin harvoin. Se tietysti harmitti suuresti, kun en päässyt kehittymään enkä edes harjailemaan hevosia, joka jo itsessään oli iso juttu. Aikuisuudessa on parasta se, että saan ihan itse päättää, mihin vähäiset rahani tuhlaan. Ratsastus ei…

Lue lisää...

Blogi | 3. maaliskuun 2016

Hyvää syntymäpäivää

Huomasin, että näillä tienoilla colitikseni Ylermi täyttää 5 vuotta. Voisinkin voivotella kuten pienten lasten vanhemmat: miten aika kuluu näin nopeasti! Vastahan se oli ihan pieni ja tuntematon, ja nyt on vaikea kuvitella elämää ilman sitä. Tosin tässä tapauksessa elämä ilman sitä oli jotain positiivista, toisin kuin uskoakseni lapsen kanssa. 5-vuotiaan lapsen kehitysvaihetta kuvaillaan Mannerheimin lastensuojeluliiton…

Lue lisää...

Blogi | 11. helmikuun 2016

Kokovartalohaalari ja muita ongelmia

Olen huomannut, että jotkin tavanomaiset asiat saattavat herättää päänvaivaa suolistosairaalle. Tänä syksynä olen löytänyt mahtavan oleskeluasun: aikuisten haalarin. Onhan näitä kaikkialla näkynyt jo jonkin aikaa, mutta en ole itse tullut kokeilleeksi. Nyt kun perin siskoni vanhan haalarin, en osaa pysyä siitä poissa. Lämpöinen ja pehmoinen haalari on täydellinen kotiasu talviaikaan: ei purista tai kiristä. Ainoa…

Lue lisää...

Blogi | 28. tammikuun 2016

Matkalla jonnekin

Matkustaminen voi toisinaan tuntua haastavalta känkkäränkkäsuolen kanssa. Itse olen aina rakastanut matkustelua ja onnekseni selvinnyt ilman suurempia ongelmia. Pääsee jo pitkälle, kun muistaa pakata matkalaukkuunsa tarpeeksi monipuolisen arsenaalin lääkkeitä kaikenlaisia tilanteita varten. Istumapaikka kannattaa varata lentokoneeseen käytäväpaikalta, jottei tarvitse kompuroida nukkuvien vierustovereiden yli tulipalokiireessä. Vaikka paikallinen ruokakulttuuri on aina oiva tutustumiskohde, kannattaa ruokailun suhteen olla…

Lue lisää...

Blogi | 7. tammikuun 2016

Tähystyksistä

Suoliston tyhjennyksestä selvittyään on itse kullakin edessään tähystys. Se usein pelottaa tai hirvittää varsinkin ensikertalaisia, mutta ei hätää. Useaakin useamman tähystyksen kokemuksella voin sanoa, että siitä selviää. Saanko esitellä: Jokapojan selviytymisopas tähystykseen Päätä mitä ihanaa syöt kun tähystys on ohi. Itse suosin mahdollisimman rasvaista ja suolaista herkkupizzaa ja limua. Ajatuksen voimalla jaksat eteenpäin. Pyri selviytymään…

Lue lisää...

Blogi | 23. joulukuun 2015

Kuinka selvitä tyhjennyksestä

Sairaus tuo mukanaan kaikenlaisia kipuja. Suurin osa niistä liittyy toki sairauteen ja sen oireisiin, mutta joskus lääkärit haluavat väenvängällä tehdä tutkimuksia, jotka aiheuttavat mitä erilaisimpia tuntemuksia. Tuntemukset eivät aina ole kovin positiivisia. Yksikään suolistosairas ei voi välttyä tutkimukselta, joka herättää pelkoa ja inhoa vahvimmissakin: paksusuolen tähystys eli kolonoskopia. Ennen kuin edes pääsee tutkimuspöydälle asti, pitää…

Lue lisää...

Blogi | 10. joulukuun 2015

Kotisuoli

Olen vuosien varrella tutustunut paremmin suolistooni Ylermiin. Olen huomannut, että hän pitää kotona olosta, kuten minäkin. Tästä luonteenpiirteestä olen melko kiitollinen, sillä se mahdollistaa usein ulkona käynnin ilman pikajuoksukisoja lähimpään wc-tilaan. Jos Ylermi on vain vähän tulehtunut, hän hyväksyy kodin turvalliseksi paikaksi, jossa kiukutella ja purkaa ahdistuksensa. Ulkona voi sitten yrittää käyttäytyä lähes normaalisti. Lieköhän…

Lue lisää...

Blogi | 19. marraskuun 2015

Rakas raivostuttava ruoka

Rakastan ruokaa. En tykkää ruoanlaitosta, mutta syön kyllä hyvin mielelläni kaiken, mitä eteen kannetaan. Harmi vain, että harvoin kannetaan, useimmiten ihan itse saa muonansa kehittää ja itselleen ystävällisesti tarjoilla. Tiedättekö sen tunteen, kun ojennat kohti suutasi tuoreen ruisleivän oikealla voilla ja paksulla kerroksella juustoa? Se leipä maistuu uskomattoman hyvältä. Makunystyrät tanssivat onnesta ja päässä soi…

Lue lisää...

Blogi | 26. lokakuun 2015

Iloa ja elämää

Elämästä nauttiminen on tärkeää. Aina se ei ole helppoa. Joskus elämä mäjäyttää avokämmenelle poskelle. Todellisuus se täällä hei, herääpäs sieltä pilvilinnoistasi. Sitten sitä kärvistellään ja yritetään selviytyä päivästä toiseen, kunnes joskus helpottaa. Se hyvä puoli tässä sairaudessa on, että se yleensä helpottaa. Joskus voi elää ihan normaalia elämää, ja silloin sitä todella osaa arvostaa. Olen…

Lue lisää...

Blogi | 1. lokakuun 2015

Onni on ystävä

Suolistosairauteen sisältyy paljon erilaisia asioita. Kun sairastaa tautia, joka ei päällepäin näy, ei moni osaa kuvitella niitä kipuja ja vaikeuksia, joita tähän pakettiin kuuluu. Mikään ei sairaalle ole tärkeämpää kuin vertaistuki. Kun joku toinen tietää tasan tarkkaan mistä puhut, et tunne olevasi yksin. Ihan kaikille terveille puolitutuille ei kehtaa lähettää viestiä keskellä yötä vessasta, kun…

Lue lisää...

Blogi | 17. syyskuun 2015

Ihan sairasta elämää

Tutustuin haavaiseen paksusuolentulehdukseeni, sanotaan häntä vaikka Ylermiksi, vuoden 2011 alussa. Ensimmäisen kerran diagnosoin itseni jo internetin ihmeellisestä maailmasta. Colitis ulcerosan kuvausta lukiessani tiesin heti, että tuo se on. Veriuloste, vatsakivut, laihtuminen… Kaikki täsmäsi. Vahvistuksen sain, kun nuorehko mieslääkäri zoomaili suoleni seinämää ja totesi ”Joo kyllä tämä aika keskivaikeasti tulehtunut on”. Itse en toki pystynyt ajattelemaan…

Lue lisää...

Blogi | 31. elokuun 2015

Ihana, ikävä IBD

Ihan oma IBD:ni, tuo ikuinen seuralainen ja pieni piru olkapäällä. Joskus se ottaa rennosti, joskus yltyy riehumaan villisti. Se on vuosien varrella valvottanut lukemattomia öitä, itkettänyt sairaalan sängyssä, irvistyttänyt vessan lattialla, syöttänyt sivuoireita aiheuttavia lääkkeitä ja lannistanut toivon monta monituista kertaa. Se kiero pieni otus tykkää järjestää yllätyksiä juuri silloin, kun sitä vähiten tahdot. IBD…

Lue lisää...

Blogi | 28. elokuun 2015