
Teija
Hirveä räkis
24.10.2016


Flunssa siellä, flunssa täällä. Mikä siinä onkin, että heti kun vähän ilma kylmenee ja ensimmäiset lehdet putoavat, alkaa hervoton lenssukausi. Jos yhdellä taudilla selviää, saa olla hyvin tyytyväinen. Jos ei itse ole pedin pohjalla, vähintäänkin työpaikka näyttää autioituneelta, kun kaikki muut sairastavat.
Perussairautta kantavana sitä toivoisi, että ihmiset kiinnittäisivät huomiota hygieniaan. Ei voi olla niin hankalaa pestä käsiä vessakäynnin jälkeen. Ja entäs nämä, jotka aivastelevat kämmeniinsä ja sitten käpälöivät kaikkia mahdollisia pintoja. Kiitti vaan. Tekee mieli luoda suomalaisia passiivisaggressiivisia mulkaisuja heihin.
Alentuneen vastustuskyvyn kanssa flunssien väistely tuntuu lähes mahdottomalta. Pesen aina käteni saapuessani ulkoa sisään ja ”tankkaan” D-vitamiinia pimeinä aikoina. Se pitää pahimmat pöpöt loitolla, mutta silti joku pieni pirulainen aina onnistuu livahtamaan sisään. Miksi, oi miksi?