Simo
J-pussin yleisin komplikaatio, pussiitti
06.08.2020
Koen nyt ensimmäistä komplikaatiotani sitten j-pussi-leikkaukseni. Sain nimittäin pussiitin, j-pussin tulehduksen.
Pussiitti on melko yleinen vaiva niille, joiden paksusuoli on leikelty irti ja tilalle askarreltu ohutsuolesta peräaukkoon liitettävä nyytti. Pussi tulehtuu noin 50 prosentilla leikatuista 10 vuoden sisällä, ja niitä voi olla luvassa useampikin elämän varrella. Mietin itsekin, että milloin se ensimmäinen tulee.
Huomasin kuukausi takaperin pöntössä jotain tuttua. Normaalin jätöksen seassa oli muutama tippa verta ja paperiin pyyhkäistessä jäi kuin punaisella sormivärillä piirretty rantu. Alkoi välittömät Vietnam-takaumat, korvissa humisi helikopterin säksätys ja päässä soi Fortunate Son. En silti hätäillyt, vaan päätin seurata, mihin puna pöntössä johtaa. Tilastoin, että joka viidennessä istunnossa on havaittavissa samaa ilmiötä.
Sitten alkoi koronavirus-härdelli ja evakuoiduin Tampereelta Joensuuhun, lähinnä siksi, että nyt oli tilaisuuteni viettää leppoisia etäopiskeluhetkiä Pohjois-Karjalassa vaimoni luona. Veriuloste-tilastoni käyrä alkoi nousta niin ylös, että lähes jokainen vessassa käynti tuotti Lotus-paperiin punaisen sotamaalauksen. Pöntön vesikin näytti siltä, kuin olisin syönyt aamupalaksi joulupukin nutusta tehdyn smoothien. Kutsuin jopa vaimoni katsomaan tuotostani, ja hän totesi, että mene nyt ihmeessä lääkäriin. Vastasin: “Juu juu, ensiviikolla.”
Ensiviikko tuli, mutta lupaukseni petti. Ajattelin, että sitten kun alkaa olo tuntumaan väsyneeltä tai tulee muita toimintakykyyn vaikuttavia oireita, soitan työterveyteen ajan. Ei mennyt kuin viikko, kun huomasin olevani vesiripulilla. Rupesi myös tuntumaan kummallista painetta pussin alueella, aivan kuin se ei tyhjenisi kokonaan. Tajusin, että nyt olisi hyvä hetki ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen.
Menin työterveyteen, sillä en tiennyt yhtään, miten Siun sote suhtautuu uus-manselaisiin. Pahimmassa tapauksessa siellä sanotaan, että soita TAYS:iin. Työterveyslääkäri kysyi muutaman rutiinikysymyksen, kun olin selostanut hänelle tilanteen. Ei mennyt aikaakaan, kun makasin tutkimuspöydällä kyljelläni polvet leuassa lääkärisedän työntäessä etusormeaan rektumiini. Hän totesi, että kyllä täällä vähän verta on, ja kirjaili lähetteen päivystykseen.
Karautin Volvollani päivystykseen, jossa sain antaa jos jonkinlaista näytettä. Päivystävä lääkäri kutsui minut pakeilleen ja heti nähtyäni hänen huoneessaan tutkimuspöydän, asetuin rutiininomaisesti kyljelleni, polvet leukaan.
Tutkimus ei tuottanut sen kummempia tuloksia, joten siirryin kohti tähystyshuoneita. Vedettyäni hanurista avonaiset pöksyt jalkaani, istahdin taas uudelle tutkimuspöydälle. Nähtyäni Olympus-merkkisen tutun letkukameran, soi päässäni taas Fortunate Son. Tähystäjä soitti vielä kollegalleen ja kutsui hänetkin mukaan kurkkaamaan sisään pussukkaani.
Porukassa sitten tarkkailimme monitoreista, kun letku seikkaili suolistossani. Sieltä löytyi samankaltaista punaista suolenseinämää, kuin edesmenneessä tulehtuneessa paksusuolessanikin. Yhteen ääneen totesimme oudossa elokuvassa esiintyvän j-pussin tulehduksen, ja kotiin lähdin antibioottiresepti taskussa. Tajusin, että ennen kuin kello löi sinä päivänä yksi, hanurissani oli ollut kolmen ihmisen etusormi.
Kukaan ei oikein tiedä, mistä pussiitit johtuvat. Jotkut sanovat sen johtuvan siitä, että ohutsuolisäiliössä on bakteerien liikakasvua. Ohutsuolen limakalvo muuttuu paksusuolimaiseksi ja siihen ilmestyy samankaltaista tulehdusta, kuin CU:ssakin. Itse tarvitsin kaksi peräkkäistä viikon kuuria antibiootteja, mutta nyt voin taas pyyhkiä Lotus Emboon tuttua ja turvallisempaa väriä.
