IBD blogi Johanna

Johanna

Lähdekritiikki mukaan tietoviidakkoon

13.08.2020

IBD ja vertaistuki

Kun ihminen halusi saada tietoa ja apua esimerkiksi vatsavaivoihinsa 150 vuotta sitten, oli hänen käännyttävä asuinpaikkansa arvostetun lääkärin puoleen. Kun mennään ajassa vieläkin taakse päin, koulutettujen tohtorien sijasta apua antoivat shamaanit ja noidat. Jotakin vertaistukea neuvoineen saattoi olla lähipiirissäkin tarjolla, mutta veikkaisin, ettei ainakaan näistä kakka-asioista kovin suureen ääneen huudeltu.

Koulutettuja terveydenhuollon asiantuntijoita sekä jonkin sortin parantajia löytyy nykyäänkin, ja onneksi heitä on enemmän kuin ennen. Jossain vaiheessa tietoa alkoi saada myös kirjoista ja lehdistä, mutta vasta internet mullisti kaiken. Elämme nykyään maailmassa, jossa lähes jokaisen saatavilla on lähes rajaton määrä tietoa mistä tahansa aiheesta maan ja taivaan väliltä. Saadakseen tietoa enää ei tarvitse matkustaa tuntikausia kunnanlääkärin tai poppamiehen vastaanotolle, vaan voi vaikkapa vessanpytyllä istuessaan selata kännykästä vatsavaivoihin liittyviä terveyssivustoja ja keskustelupalstoja läpi.

Kun menin ensimmäistä kertaa vatsavaivoistani gastroenterologin vastaanotolle, hän kysyi heti aluksi ystävällisesti, mitä kaikkea olin jo googlaillut. Kyllähän se osui ja upposi, sitähän minä olin tehnyt jo pitkän aikaan. Vastasin, että netin mukaan oireet viittaavat vahvasti tulehdukselliseen suolistosairauteen. Olen hyvin tiedonjanoinen ihminen ja ennen lääkärin tapaamista olin selaillut kymmeniä eri sivustoja ja keskusteluja. Kun sitten sain colitis ulcerosa -diagnoosin, varsinainen tiedon metsästäminen alkoi. Luin lähes kaikki mahdolliset keskustelut, blogitekstit, terveysartikkelit, luontaistuotemainokset ynnä muut läpi. Kun tapasin IBD-hoitajan parin kuukauden päästä diagnoosin saamisesta, tuntui, että tiesin joistakin asioista jopa enemmän kuin hän. Olinpa juuri edellisenä päivänä lukenut upouuden tieteellisen IBD-aiheisen julkaisun, jonka eri maiden IBD-asiantuntijoiden neuvosto oli fooruminsa päätteeksi netissä julkaissut.

Vaikka olen etsinyt ja lukenut tietoa tunti- ja sivukaupalla, koen silti olevani melko tietämätön sairauteni syistä ja mahdollisista parannuskeinoista. Tämä toki tuntuu olevan hiukan epäselvää asiantuntijoillekin, vaikka monenlaisia teorioita ja näkemyksiä onkin tutkittu ja tuotu esille. Tietoa on saatavilla jo niin paljon ja niin monesta eri lähteestä, että on todella hankalaa erottaa jyvät akanoista.

Oli kyse mistä tahansa tutkimusmatkasta internetin syövereissä, on aina hyvä muistaa lähdekritiikki. Oli aihe mikä hyvänsä, jokaisen tiedonlähteen (teksti, kuva, video, äänite) äärellä on hyvä muistaa vähintään seuraavat kysymykset:

Kuka julkaisun on tehnyt? Milloin se on julkaistu? Missä se on julkaistu? Miksi se on julkaistu? Tiedon luotettavuus on kaiken a ja o. Tai ainakin minusta tuntuu, että haluan saada tietoa luotettavista lähteistä.

Olen kuitenkin myös sitä mieltä, että aina kaikkein hyödyllisintä ja osuvinta tietoa (esimerkiksi näistä vatsavaivoista) ei löydä kaikkein uusimmasta ja luotettavimmasta tieteellisestä julkaisusta. Monen hyödyllisen vinkin ja neuvon olen saanut esimerkiksi some-kanavien keskusteluista. Vertaiselta saatu tuki on korvaamatonta.

Toivottavasti tieteellinen tutkimus kasvaa ja kehittyy edelleen ja tuottaisi meille IBD-sairaille uutta, ajantasaista sekä ennen kaikkea hyödyllistä ja luotettavaa tietoa. Internetistä, kirjoista, nykyajan tietäjiltä, lääkäreitä, vertaisilta ja vaikkapa naapureilta apua, tietoa ja vinkkejä saadessa on jokaisen hyvä muistaa kriittisyys. Kuka, mitä, missä, milloin?