Ida

Mononukleoosi

26.09.2019

IBD ja kipuIBD ja vertaistuki

Elokuu sujui itselläni sairastellessa. Sain riesakseni mononukleoosin, mikä sitten kesti melkein kaksi viikkoa ja vei osastohoitoon asti. Olen itse aina hyvin varuillani kaikkien tautien kanssa ja varsinkin, kun käytössä on biologinen lääke niin täytyykin olla.

Itselleni biologisen aloittamisen aikaan aina varoiteltiin, että vastustuskyky on heikompi ja lääkäriin on oltava yhteydessä, jos esim. kuumetta ilmaantuu, sillä kuumeessa ei myöskään voi biologista pistää, joka sitten taas vaikuttaa sairauteen.

Pistin kuitenkin biologisen lääkkeen sairastelun alussa, sillä luulin kyseessä olevan vain pientä flunssaa ja kuumetta ei vielä ollut. Mietin itse jälkikäteen, että saattoikohan lääkkeen pisto vaikuttaa taudin rajuuteen.

Mononukleoosi on kuitenkin selätetty ja arkeen on taas palattu, mikä on verottanut voimia. Vatsa on oireillut enemmän ja mononukleoosin aikana lääkärit joutuivatkin pohtimaan tarkkaan mitä kipulääkkeitä voi antaa, sillä osa niistä vaikuttaa juuri vatsan toimintaan.

Kipuja on taas ollut hieman enemmän ja vatsa on tuntunut herkemmältä, mikä ei kyllä ole mikään ihme. Lääkkeestä tuli taukoa ja syöminen oli vähäistä, joten ei ihme, että vatsakin reagoi arkeen palaamiseen.

Nyt vaan täytyy toivoa, että akuutti ei ole nostamassa päätään ja saisin jatkaa loppuvuoden ilman sairastelua.