IBD blogi Johanna

Johanna

Rytmin merkitys IBD:ssä

07.03.2019

IBD ja ruokaIBD ja vertaistuki

Monesti luen ja kuulen ihmisten miettivän, mitä kaikkea voi ja kannattaa syödä. Mitä ei kannata syödä? Mistä tulee vatsavaivoja? IBD-tapaukset taistelevat siitä, aiheuttaako jokin tietty ruoka-aine tulehduksen suolistossa ja parantaako jokin tietty ruokavalio sairauden. En aio näihin kysymyksiin ottaa tässä tekstissäni sen kummemmin kantaa, vaan aion käsitellä sitä, että sen lisäksi (tai siitä huolimatta) MITÄ syö, on erittäin tärkeää ottaa huomioon se, MITEN syö. 

Rytmisyys on eräs ihmisen temperamenttipiirteistä. Siinä missä jollakulla on nälkä tasan kolmen tunnin välein tiettyinä kellonaikoina, joku muu syö kerran päivässä – yöllä tai päivällä. Nämä ovat tietenkin ääripäät, kaikkea löytyy tältä väliltä. Jotkut elävät rutiineista ja rutiineille, toisilla taas ei ole minkään sortin rytmiä. Tai ehkä on, mutta se ei ole rytmissä valtavirran rytmin kanssa.  

Minä olen hyvin rytminen ihminen. Jo kauan ennen IBD-diagnoosiani tiesin, että minun on saatava ruokaa tietyn väliajoin tasaisesti. Muuten sekä pääni että vatsani kärsii. Pahinta, mitä voin ruoansulatukselleni tehdä, on olla kauan aikaa syömättä ja sitten ahtaa vatsani ruokaa täyteen. Pienillä, säännöllisillä ruoka-annoksilla vatsani voi kaikkein parhaiten. 

Selkeän rytmin positiiviset vaikutukset eivät koske pelkästään ruokailua. Vatsani tykkää, kun elämäni on mahdollisimman tylsää ja yksitoikkoista. Näin ei tietenkään aina ole eikä onneksi olekaan, mutta tietynlainen tylsyys ja rutiininomaisuus pitää kroppani ja mieleni kunnossa. Levon ja stressittömyyden merkitystä kenen tahansa hyvinvoinnille ei voi kiistää.  

Elämässä tulee paljon hetkiä ja vaiheita, jolloin meno on päätähuimaavaa ja jolloin on vaikea pysyä rytmissä ja rutiineissa kiinni. Kannattaa kuitenkin yrittää pitää ruokailuista ja lepäämisestä huolta siinä määrin kuin se vain on mahdollista. Kiire ja stressi vaikuttavat sairauteemme vähintään yhtä negatiivisesti kuin jokin itselle sopimaton ruoka-aine.  

Olen sitä mieltä, että sillä mitä syömme, on varmasti merkitystä hyvinvointiimme ja terveyteemme. Sen lisäksi ajattelen myös elintapojen ja erityisesti ruokailutottumusten vaikuttavan. Jonain päivänä hampurilaisateria hyvässä seurassa kiireettömästi voi olla vatsallesi parempi kuin kiireisenä päivänä muutamassa minuutissa hotkittu gluteeniton, maidoton ja lihaton salaatti, päivän ainoaksi appeeksi jäävä ateria.