Simo

Vällyjen välissä IBD:n kanssa

03.10.2019

Jos suomalainen jostain kiusaantuu, niin ämpärijonossa takana niskaan hengittävän small talk-yrityksistä ja keskustelusta, jonka aiheena on seksi. Jälkimmäisestä haluan nyt puhua, huolimatta kipeistä muistoista terveystiedon tunneilta ja keskusteluista, jotka alkavat sanoilla ”puhutaanpas Simo nyt hiukan tytöistä.”

Pitkäaikaissairaudet ja lihalliset ilot tuntuvat melko vaikeilta asioilta yhdistää. Varsinkin kun se pitkäaikaissairaus sattuu olemaan IBD. Miten voi tehdä mieli heilutella lakanoita, jos suolessa tuntuu koko kroppaa vavisuttava paine tai vatsa on kipeämpi kuin tuolinjalkaan pimeässä lyöty varvas? Tai kun sairastava kumppani on juuri myöhästynyt ajanvarauksestaan vessaan ja tyhjentänyt räjähdysmäisesti koko suolensa sisällön lakanoille. Entä jos uusi kumppani, jolle aion huomenna kertoa sairastavani, ei enää sen ilmoituksen jälkeen haluakaan minua? Juuri sairastunut nuori saattaa jopa kysyä, että onko vasta alkanut seksielämäni nyt ohi?

Fyysiset oireet ovat ilman muuta kehon omia co*kblockereita, mutta suuria taisteluita käydään myös pään sisällä. Ja enemmän sairastavan kuin kumppanin. Ripuloidessa verta monen kehonkuva muuttuu ja olosta tulee ajoittain suhteellisen epäseksikäs. Sitä ryhtyy ajattelemaan, miltä puolison silmissä nyt näyttää, kun peräpää soittaa suutaan vessassa kuin nykyräppäri. Olin itse sairastuttuani ollut rouva Natusen kanssa yksissä puolitoista vuotta. Ei siis ihan ikuisuutta, mutta sen verran, että kävimme vessassa jo vessan ovi auki. Vasta coituksen makuun päässyt nuori mies tietysti mietti, että keskeytyykö nyt jokainen soidinmeno kakkatuokioon tai haluaako tuo sulosääri enää laisin vilkaistakaan kohti housujaan tahrivaa äijää. Huoleni osoittautuivat turhiksi. Pienen kommunikaatiosession jälkeen puolisoni julisti minut idiootiksi ja totesi, ettei suolistosairauteni muuta välillämme mitään. IBD:stä huolimatta pystymme harrastamaan ihan tavallista muhinointia. Jos tuntuu pahalta, niin silloin pitää RFSU:n tuotteet jättää vain parempaan kertaan. Toki olen useamman kerran juossut kesken kauneimman kiinni vessan ripaan, mutta sitä nyt vain sattuu. On se parempi vaihtoehto kuin rentouttaa sulkijalihas kesken kaiken missä sitten ikinä paneekin.

Lainatakseni IBD-lehden aihetta käsittelevää artikkelia parin vuoden takaa, ”Seksistä noin 90 % on suuseksiä eli sitä, että kumppanit puhuvat toisilleen seksistä.” Terveystiedon tunnit palautuvat mieleen kuin Vietnamin taistelut, mutta kaikessa kliseisyydessään tuo lause pitää paikkansa. Puhumalla asiat selviää sanoi mummonikin. Jos siis tunnet sitä samaa epävarmuutta kumppanisi ajatuksista sairautesi suhteen, jossa itse velloin unettomia öitä, käykää aiheesta ihmeessä dialogi.