Karoliina Ylänne

Digi, digi, digi… Digistä toivoa IBD:n tulevaisuuteen?

17.03.2020

Nousiko karvat pystyyn vai innostuitko? Digitaalinen murros jakaa mielipiteitä suuntaan ja toiseen. Osa on innoissaan kuten minä. Osa on hyvinkin ärsyyntyneitä, ja joitakin voi jopa kauhistuttaa. Oman kokemukseni perusteella iso osa kuitenkin suhtautuu tähän melko neutraalisti tai jopa vähän innostuneesti, jos se ratkaisee tai tuo avun itseään koskevaan ongelmaan. Digitaalisten palveluiden viidakko voi tuntua hieman sekavalta, ja ajattelinkin hieman pohtia digitalisaatiota IBD:n hoidon näkökulmasta.

Jaan tässä kirjoituksessa palvelut hyvin karkeasti kahteen kategoriaan: klinikoiden omiin palveluihin ja ”ulkopuolisiin” palveluihin. Näillä palveluilla on hieman erilaiset lähtökohdat, mutta parhaimmillaan ne voivat yhdessä mahdollistaa sairauden paremman hoidon. Uskallan väittää, että ne myös parantavat potilaiden elämänlaatua.

Klinikoiden omiin palveluihin voivat kuulua esimerkiksi mahdollisuus sähköiseen ajanvaraukseen, hoitokeskustelu/chat-palvelu, erilaiset sähköiset kyselyt ja hoidon seurantaa helpottavat mittarit. Tavoitteena näillä palveluilla on lisätä tavoitettavuutta, mahdollistaa potilaiden hoitoon osallistumista, saada parempaa tietoa sairauden tilasta ja vapauttaa aikaa potilaille.

Esimerkiksi ennen infuusiota tehtävä voinnin tarkastuskysely on pyritty TAYS:ssa sähköistämään. Sähköisen kyselyn tarkistaminen on hoitajalle huomattavasti paljon nopeampaa puhelinsoittoihin kuluvaan aikaan verrattuna. Kyselyn tarkoituksena on varmistaa, että lääke voidaan antaa turvallisesti potilaalle. Sähköisen kyselyn ansiosta hoitaja voi tarkistaa kyselyn vastaukset vaikkapa ennen kello kahdeksaa, sillä ensimmäiset infuusioon tulevat potilaat eivät ole vielä saapuneet. Tällöin hoitajan työaika tehostuu, kun ei tarvitse odotella sitä, milloin potilaalle ”kehtaisi” soittaa. Lisäksi puhelimella soittamiseen kuluva aika olisi muutoin muilta potilailta pois.

Erilaisten strukturoitujen kyselyiden käyttäminen parantaa hoidon turvallisuutta ja laatua, kun hoidon kannalta oleellisiin kysymyksiin on ”pakko vastata” eikä inhimillisiä unohduksia pääse tapahtumaan. Vaikka kysymyksiin vastaaminen voi tuntua tyhmältä kerta toisensa jälkeen, niillä kerätään kuitenkin arvokasta tietoa. Kyselyiden avulla voidaan helpottaa hoitajien ja lääkäreiden työtä. Erilaiset esitietokyselyt, joita on tosin hyvin vaihtelevasti käytössä, mahdollistavat sen, että sovituilla käynneillä voidaan keskustella sinulle tärkeistä asioista sen sijaan, että aika käytettäisiin sen oleellisen metsästämiseen. Tällöin hoidon vaikuttavuus paranee. Asiassa on toki vielä paljon parantamisen varaa, ja kyselyiden pitäisi toimiakseen olla tarpeeksi kokonaisvaltaisia. Niiden ei pitäisi olla pelkästään kyselyitä oireista ja lääkkeistä.

Sitten ovat ne ”ulkopuoliset” palvelut, joilla tarkoitan erilaisia potilaille tarkoitettuja digitaalisia palveluita, joita usein nimitetään myös tukipalveluiksi. Ne tuovat lääketieteellisen hoidon rinnalle jotain lisää. Niiden avulla pyritään tukemaan hoidon kokonaisvaltaisempaa onnistumista. Ne voivat esimerkiksi tukea parempaa arkea, hyvinvointia, lääkehoitoa, sairauden seurantaa, mahdollistaa vertaistukea, antaa tietoa ja toivottavasti myös lisätä motivaatiota. Tällä hetkellä IBD-potilaille on saatavilla mm. Olotila-sovellus, jonka avulla voit seurata omaa vointiasi, selkeyttää oireiden seurantaa ja käydä lukemassa Reunapaikka.fi-sivuston kirjoituksia saadaksesi sitä kautta oivalluksia arkeesi.

Tukipalveluissa on saatavilla lisäksi erilaisia lääkemuistuttajia, vertaistukipalveluita, tietoa sisältäviä palveluita ja lääkehoitoon liittyviä tukiohjelmia. Englannin kielellä valikoima kasvaa vielä entisestään. Olen myös itse ottanut työelämässäni digiloikan ja työskentelen nykyisin ”digital therapeutics” (suomennettu digitaaliset hoitoratkaisut) parissa. Digital therapeutics -ohjelmat ovat tieteeseen perustuvia, tarkat kriteerit täyttäviä, testattuja ja tutkittuja ammattilaisten ja potilaiden kanssa yhdessä sairauden hoitoon ja ennaltaehkäisyyn kehitettyjä ohjelmia. Potilaan voimaannuttamisesta on puhuttu paljon, mutta se on ollut hyvinkin haastavaa meille klinikoilla resurssien rajallisuuden vuoksi. Nämä tulevaisuuden ohjelmat tulevat toivottavasti auttamaan ihmisiä voimaan paremmin sairaudestaan huolimatta, ja samalla myös ennaltaehkäisemään uusien sairauksien syntymistä.

Ilolla saan jo paljastaa, että IBD-kentälle on tulossa vielä lisää hyviä uutisia, mutta toistaiseksi jätän tämän tähän 😉  Ne, jotka pelkäävät robottien pian hoitavan ihmisiä ja inhimillisyyden katoavan kokonaan terveydenhuollosta, suosittelen todella lämpimästi lukemaan Perttu Pölösen kirjoittaman kirjan Tulevaisuuden lukujärjestys. Kun kääntääkin ajatuksen siihen suuntaan, että digitalisaatio vapauttaa tulevaisuudessa aikaa empatialle ja ihmisen kohtaamiselle, ei tämä homma enää niin hullulta tunnukaan. Hypätkää siis kyytiin, tulevaisuudessa on toivoa! Iloa kevääseen kaikille Reunapaikan lukijoille. Minä jätän tällä erää höpinät tähän, sillä siirryn sivuun Reunapaikalta ja annan muille kirjoittajille mahdollisuuden päästä jakamaan ajatuksiaan.