Merja Partio-Uitti

Flunssakausi jyllää

17.01.2020

Tavallinen flunssa eli nuhakuume on yleisin ihmisiä vaivaava sairaus. Suomessa sairastetaan miljoonia  hengitystieinfektiota vuodessa. Nuhakuumetta aiheuttavat sadat eri virukset, joista yleisimpiä ovat rinovirukset.  Flunssaan ei valitettavasti ainakaan vielä ole keksitty parantavaa hoitoa. Joskus flunssaan liittyy kuitenkin hankalia oireita, joita voidaan lievittää hoidolla.

Nuhakuumeet onneksi vähenevät iän myötä. Syynä on ilmeisesti elimistön puolustusjärjestelmän kehittyminen ja ihmiskontaktien väheneminen iän myötä. Alle kaksi vuotiaat lapset sairastavat vuosittain keskimäärin 5-7 flunssaa, jopa 10 flunssaa vuodessa menee normaalin vaihtelun piiriin, nuoret ja keski-ikäiset 2-3 flunssaa ja vanhukset yhden flunssan vuodessa.

Flunssan oireet ovat tuttuja kaikille. Ensin alkaa yleensä kurkkukipu, sitten tulee nuha, yskä sekä lihasten ja jäsenten kolotus. Aikuisilla on usein viluinen ja  kuumeinen olo, vaikka kehon lämpötila ei juurikaan nouse. Lapsilla sen sijaan kuume voi nousta korkeaksikin. Suurin osa flunssapotilaista jatkaa päivittäisiä toimintojaan (työtä, opiskelua jne.) ihan  tavalliseen tapaan, vaikka yleiskunto tuntuukin vähän heikolta.

Flunssaan on saatavilla apteekeista lukuisia itsehoitovalmisteita, mutta valitettavasti tutkimustieto näiden valmisteiden tehosta on hyvin ristiriitaista. C-vitamiini- ja sinkkivalmisteet sekä valkosipuli ovat varmasti niitä tyypillisimpiä flunssan esto- tai hoitokonsteja, joita yleisesti käytetään. Tutkimusten mukaan  virusflunssassa antimikrobilääkkeet lyhentävät oireiden kestoa vain vajaalla vuorokaudella. Probiooteistakaan ei saatu odotettua apua flunssien ehkäisyyn. Lyhyenä yhteenvetona voidaan sanoa, että toistaiseksi ei ole sellaista itsehoitovalmistetta tai reseptilääkettä, joka parantaisi flunssan tai edes lievittäisi sen oireita kovinkaan paljoa. Virusflunssa kestää keskimäärin 10 vuorokautta tai jopa kolme viikkoa, hoitipa sitä tai ei. Onneksi oireet yleensä edes lievenevät taudin kulun aikana.

Miten sitten voisi  välttyä flunssalta vai voiko siltä edes välttyä? Flunssavirukset tarttuvat käsikosketuksella, ihmisten käsien ja erilaisten pintojen kautta tehokkaasti. Pärskiminen ei ole ollenkaan niin tehokas tapa tartuttaa tai saada flunssa kuin kosketustartunta. Leijailevat pisarat eivät yleensä tartuta metrien päästä , toisin kuin yleisesti luullaan. Yskiminen omaan hihaan tai nenäliinaan on kuitenkin suotavaa ihmisten ilmoilla ollessa.

Tartuttavin vaihe flunssassa on ensimmäiset 2-3 päivää oireiden alkamisen jälkeen. Töistä tai koulusta suositellaan olemaan poissa vain oman voinnin vaatiman ajan verran , mutta tartuttavuussyistä poissaoloa ei perustella.  Perusteena tälle on se, että flunssaviruksia kantavia henkilöitä liikkuu jatkuvasti keskuudessamme, joten sillä ei ole vaikutusta, jos muutama tartuttava henkilö pysyy kotona. Tosin joskus sitä kyllä oikein toivoisi, että vastasairastunut flunssainen nuhanenä ymmärtäisi jäädä kotiin potemaan tautiaan, eikä tulisi ihmisten ilmoille pärskimään ja mahdollisesti tartuttamaan muita esim. samassa tilassa työskenteleviä tai opiskelevia ihmisiä.

Käsien pesu on todettu kaikkein tehokkaimmaksi keinoksi suojautua flunssalta. Kannattaa pestä käsiä flunssa-aikana aina tilaisuuden tullen. Aina vähintään kuitenkin, kun tulet kotiin jostain julkisesta tilasta tai kulkuvälineestä ja ennen ruokailua tai ruoanlaittoa. Riittävä käsien pesuaika on tutkimusten mukaan 20 sekuntia. Varsinaista käsien desinfektiota käsihuuhteella ei ole pidetty kotioloissa tarpeellisena. Tosin riittävä määrä (3 ml) käsihuuhdetta tuhoaa mikrobit käsistä tehokkaasti, joten eihän mikään estä hankkimasta käsihuuhdepulloa kotiinkaan apteekista pahimpaan flunssa-aikaan.

Yleensä flunssa alkaa kurkkukivulla, nuhalla ja yskällä.  Flunssan oireenmukainen hoito tähtää tukkoisen olon helpottumiseen, liman irtoamiseen ja yskänärsytyksen lievittymiseen. Oireena saattaa lisäksi olla päänsärkyä ja lihaskipuja sekä lievää lämpöä. Kuumeinen potilas voi yleensä seurata vointiaan kotona kolme päivää, jos yskän ja nuhan lisäksi muita vakavia oireita ei ilmene. Jos aikuisella ylähengitystieinfektioon liittyy korkea kuume (yli 38 astetta), voimakas uupumus/yleiskunnon heikkeneminen ja hengitysvaikeuksia, tulee hakeutua hoidon arvioon esim. omalle terveysasemalle. IBD-potilaiden, joilla on puolustuskykyyn vaikuttavia lääkityksiä, kannattaa seurata vointiaan valppaasti ja olla tarvittaessa herkästi yhteydessä esim. omaan työterveyshuoltoon tai omalle terveysasemalle, jos tarvitsee arviota voinnistaan. Omasta hoitopaikasta, esim. IBD-hoitajalta,  voi varmasti myös tarvittaessa kysyä neuvoa, jos on epävarma voinnin ja mahdollisten lääkitysten oton suhteen. Nuha ja yskä voivat kuitenkin kestää viikkojakin, ennen kuin olo on taas täysin terve. Yleensä vain akuutti, kuumeinen infektio estää esimerkiksi biologisten lääkkeiden annon.

Flunssan hoitona on lepo, riittävä juominen ja höyryhengitys.  Toistuva ja lyhytkestoinen höyryhengitys voi auttaa hengityselinten oireisiin. Jos ääni on kovin käheä, olisi hyvä välttää puhumista. Kuiskailu rasittaa äänihuulia vielä enemmän, kuin hiljainen puhuminen. Nenän tukkoisuuteen voi saada apua nenähuuhtelukannua tai nenätippoja käyttämällä. Kuumeessa ihminen tarvitsee normaalia enemmän nestettä. Ulkoilma ja tavallinen arkiliikunta eivät hidasta paranemista, mutta voimakas fyysinen rasitus ei ole suositeltavaa. Sairaana ei pidä kuntoilla. On suositeltavaa pitää 3-5 päivää taukoa kuntoliikunnasta. Parasetamolia voi käyttää kuume-ja särkylääkkeenä lihassärkyihin ja päänsärkyyn. Parasetamolikaan ei juuri auta kurkkukipuun, nenän vuotamiseen eikä yskään. Tulehduskipulääkkeitä (esim. ibuprofeeni) voi myös kokeilla helpottamaan flunssan oireita. IBD- potilaiden kannattaa kuitenkin käyttää niitä varoen, sillä ne altistavat ruoansulatuskanavan verenvuodoille ja joidenkin tutkimusten perusteella saattavat myös voimistaa IBD:n tautiaktiivisuutta. Yskänlääkkeistä ei myöskään kannata kovin suurta apua odottaa, mutta yskän ärsytystä lievittäviä ja limaa irrottavia lääkkeitä on saatavilla ja niitä voi kokeilla.

C-vitamiinin käyttö saattaa lyhentää taudin kestoa ja vaikeusastetta.  Se ei kuitenkaan ehkäise flunssaan sairastumista normaaliväestöllä. Tutkimustulosten mukaan suuret C-vitamiinipitoisuudet saattavat auttaa rasittavia urheilulajeja ja kylmissä oloissa olevia ihmisiä.  Emme siis voi muuta kuin jäädä odottamaan ja  toivoa, että niin tavalliseen vaivaan kuin flunssaan löytyisi tulevaisuudessa jotain ennalta ehkäisevää torjuntakeinoa tai edes oireet nopeasti parantavaa hoitoa.

Ethän sekoita tavallista flunssaa ja influenssaa toisiinsa. Kausi-influenssahan on flunssaa vakavampi, korkeakuumeinen infektiosairaus, johon liittyy selvästi kohonnut jälkitautien riski. Influenssaan on olemassa rokote, joka kannattaa ottaa aina ennen epidemian alkua loppusyksystä. Kausi-influenssasta löytyy lisää tietoa blogikirjoituksessani 9/2017.