Soile Salo-Hartikainen

Huolta ja epävarmuutta IBD:n lisäksi

31.03.2020

Kun aloitan tämän kirjoittamisen 22.3.2020, on maailmassa todettu 349 090 Covid-19 virustartuntaa 192:ssa maassa tai territoriossa. Tautiin kuolleita on 15 297.

Meistä kukaan ei ole elinaikanaan kokenut mitään vastaavaa tautiepidemiaa. On selvä, että viimeistään tässä vaiheessa kaikilla on syvä huoli asiasta. Sen olemme huomanneet terveydenhuollossakin ja puhelimet ovat ruuhkautuneet kysymyksistä, syystäkin.

Jotta voisimme toimia rationaalisesti poikkeuksellisessa ajassa, on meidän kaikkien syytä kerrata ohjeet, jotka tulevat valtiovallan taholta ja terveydenhuollon toimijoilta kuten THL:lta, Sosiaali- ja Terveysministeriöstä, sairaanhoitopiireiltä ja sairaaloista, ja sen jälkeen yrittää katsoa tulevaisuuteen.

Ajatus siitä, että itse tai joku läheinen sairastuu koronavirusinfektioon, voi aiheuttaa ahdistusta ja pelkoa. Tunne voi kasvaa lievästä huolestumisesta kohti pelkoa. Tänä aikana mielessä ja kehossa tapahtuu paljon. Tilanne on epämiellyttävä ja epävarma virittäen ahdistusta, joita ajatukset voivat tahtomattaan voimistaa. Jos ajatukset muuttuvat liioitellun kielteisiksi, tilanne tuntuu uhkaavammalta kuin se todellisuudessa onkaan. Jos puolestaan keskittyy korona-aiheisiin uutisiin ja ikään kuin valmistautuu pahimpaan, hallinnantunne vahvistuu ja ahdistus lievittyy – usein kuitenkin vain tilapäisesti. Jos taas liiallinen ennakoiminen muuttuu vatvomiseksi ja murehtimiseksi, voi huolestuneisuus lisääntyä ja elimistö kuormittuu jatkuvan valmiustilan vuoksi. Keho ikään kuin valmistautuu taisteluun ja sitä kautta syntyy ahdistus.

Epävarmuutta on vaikeaa sietää, jolloin houkutus saada varmuus kaikesta lisääntyy. Koska tällaista varmuutta ei voida kuitenkaan saavuttaa, liiallinen pyrkimys varmuuden tavoitteluun lisää murehtimista ja vie energiaa. Jos ihminen sen sijaan pystyy epävarmuuden sietämisen opetteluun, voi se johtaa huolehtimisen vähenemiseen.

Terveyskylän Infektiotalo-sivustolta löydät apua epävarmuuden sietämiseen koronaepidemian aikana. Sivusto löytyy osoitteesta https://www.terveyskyla.fi/infektiotalo/epidemiat/koronavirus-(covid-2019)

Terveyskylän Mielenterveystalosta löydät puolestaan ahdistuksen omahoito-ohjelman ja muita vastaavia työkaluja huolen ja ahdistuksen lievittämiseksi. Mielenterveystalon löydät täältä: https://www.mielenterveystalo.fi/

Epävarmuus tulevasta lisääntyy, jos ihminen joutuu eristykseen koronavirustaudin vuoksi. Epävarmuus alkaa mahdollisen tartuntauutisen kuulemisesta ja kestää mahdollisen tartunnan todentamiseen saakka. Infektion todentamiseen ei välttämättä saada edes täyttä varmuutta, sillä kaikilla ei ole mahdollisuutta päästä koronatestiin. Lievissä oireissa terveydenhuolto on ohjeistanut jäämään kotiin sairastamaan. Mahdollisissa altistustilanteissa moni on asettanut itsensä vapaaehtoiseen eristykseen tai saanut määräyksen siitä. Tämän psyykkisen kuorman helpottamiseksi on tärkeää säilyttää arjen rutiineja, harjoitella arjessa selviytymisen taitoja ja sairastaessaan jatkaa kodin tehtäviä voimiensa mukaan. On tärkeää huolehtia omasta voinnistaan, johon kuuluvat esimerkiksi lepo ja ruoka, silloinkin kun ruoka ei maistu. Tukiverkostolla ja läheisillä on tärkeä osa myös silloin, kun on sairaana ja vuoteen omana.

Jos sinulla on kuitenkin jokin perussairaus, kuten IBD ja sairastut koronavirusinfektioon, ota yhteyttä terveydenhuoltoon. Katso kuntasi ohjeet ja yhteysnumerot valmiiksi, mikäli tarvitset niitä jossain vaiheessa.

HUS on tuottanut Terveyskylä-sivustolle Koronabotin kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin perustuen. Koronabotti on kysely, joka ohjaa ja antaa neuvoa COVID-19 koronavirusaltistukseen ja oireisiin liittyvissä kysymyksissä. Tämän lisäksi HUS:n Psykiatrian asiantuntijat ovat toteuttaneet henkisen tuen ohjelman koronavirustilanteen aiheuttamien huolien ja ahdistuksen käsittelemiseksi. Ohjelma ei kuitenkaan korvaa terveydenhuollon ammatillista neuvontaa sairaudessa, diagnoosia tai hoitoa.

Olethan tietoinen, että korona-aiheista tietoa saa THL:n verkkosivuilta, Terveyskylästä tai valtakunnallisesta puhelinneuvonnasta 0295 535 535 arkisin 8-21 ja lauantaisin 9-15. Tekstiviestineuvonta on puolestaan tarkoitettu henkilöille, jotka eivät voi käyttää puhelinta kuten kuulovammaisille. Puhelinnumero tekstiviestejä varten on 050 902 0163.

Akuuteissa tilanteissa, kuten hengenahdistus tai muu kiireellinen sairaanhoito on kuitenkin otettava yhteyttä sairaalan päivystykseen tai hätänumeroon 112.

Voit katsoa SPR:n lyhyen videon, jossa psykologi Nina Lyytinen antaa ohjeita Youtube-kanavalla, miten torjua yksinäisyyttä tässä epätavallisessa tilanteessa. https://www.youtube.com/watch?v=18Vcm6gxXqk

 

Välillä vieläkin havahtuu sellaiseen tunteeseen, että voiko tämä kaikki olla totta, kun tilanne vaikuttaa ajoittain niin painajaismaiselta. Mietin myös sitä, miten meidän kaikkien mieli ikään kuin parantuu sitten kun tämä on läpikäyty? Tilanteesta saattaa tulla monelle pitkäaikainen stressi- ja pelkotilanne sairauden, toimeentulon ja menetysten kautta. Puhutaan posttraumaattisesta stressireaktiosta. Tällä hetkellä lohtua tuo kuitenkin se, että kaikki tekevät varmasti parhaansa, ettei tauti leviä hallitsemattomasti ja että kaikki saadaan hoidettua.  Sairaalan poliklinikalla myös me teemme parhaamme ja yritämme auttaa teitä lähinnä puhelinpalvelun muodossa, ainakin vielä. Se, muuttuuko toiminta tulevina viikkoina tautitilanteen edetessä, jää nähtäväksi.

Käyttäkää nettisivustoja avuksenne ja hakekaa asiallista tietoa. Olemme kaikki samassa veneessä ja jossain vaiheessa tämä historian kirjoihin jäävä aika on ohi. Siinä vaiheessa, ja myös nyt jos tarvitset henkistä apua, älä epäröi hakea sitä. Luulen, että sellaiseen voi olla tarvetta suurella joukolla ainakin tilanteen rauhoituttua.  Ja me IBD-hoitajat olemme edelleenkin teidän IBD-potilaiden asialla.